Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Toimii myös niin kuin kirjoittaa. Teen joka vuosi puukauppaa.
Luulisi ikänsä metsäalalla riittävän, myös metsätöitä 60 v. En kuitenkaan tarkoita tätä, vaan ostopalveluja. Joko omalla kalustolla tai ostopalveluina. Sopii myös puuta ostaville yhtiöille, korjuun saa laskulle.
Tunnetusti muutosvatarinta on vaikeaa. Teollisuus tuntee solidaarisuutta myös metsänomistajia kohtaan. Ostaa puuta suoraan metsänomistajilta. Ei kieltäydy myöskään palvelun antamisesta. Metsänomistajat ovat sentään puukaupan suurin palvelun antaja. Nyt on vaan kysymys siitä, miten palvelu tuotetaan. Tuskin metsäomistajat tyytyvät johonkin aatamin aikaisiin prosentteihin.
On kaksi tapaa menettää puukaupassa. Korkeat työvoimakustannukset ja metsänomistajan puilla käytävä kauppa. Ei ole pakko tehdä puukauppaa tietoisena siitä, että ”maksat” bulkista. Onhan se kokonaisedun kannalta kannattavaa, bulkkiteollisuus. Mutta yleensä saat leimikon arvoon nähden paljon vähemmän.
Puukauppaa käydään myös tien varteen, ei ollut tehdastoimituksista kysymys. Metsänomistajana korjuun hallinnalla tiedät mitä saat ja olet tekemässä, myös avohakkuut korjuun hallinnan kautta. Tai viiteryhmä Mhy:n kautta.
Mhy:set saisivat panostaa enemmän korjuuseen ja jättää puukaupan hallinnoinnin vähemmälle. Korjuu tuottaa monenlaisia etuja metsänomistajalle. Vaikea on kuitenkin hallinnoida metsänomistajan puilla käytävää kauppaa, sillä yhtiöt tekevät vaihtokauppaa ja niillä on tehokkaat lajittelulinjastot. Että sen suhteen peli on menetetty.
Jos puukauppaan saadaan erikoispuita tai laatulisää hyvä on. Tuottavampi tapa on kuitenkin hallinnoida korjuuta. Jos korjuu on omasta takaa, sillä on mahdollista saada arvonlisää myös puukauppaan.
Eiköhän Mhy:n tulevaisuus ole korjuussa, ei niinkään puukaupassa. Teollisuus ostaa puunsa suoraan, niin kuin kupsa tuossa edellä toteaa ja metsänomistajien ja Mhy:n rooli on tarjota puuta. Ei ole tarpeen Mhy:n hallinnoida puukauppaa siinä välissä. Mhy:llä on myös omia metsiä ja suoralla kaupalla menevät nekin. Toki korjuuta voi keskittää ja tehdä yhteismyyntejä.
On iso asia, jos korjuussa päästään samalle sopimukselle. Voi myös metsänomistajatahot toimittaa puunsa (niin halutessaan) ja kilpailla vapaasti korjuun markkinoilla muiden puun toimittajien kanssa.
AJ: ”Miten Mhy:n toimitussopimus sopii tähän kuvioon”?
Myöskään yhtiöiden metsäosastot eivät ole voittoa tavoittelevia toimijoita, vaan välittävät puuta ja tarjoavat metsänomistajien tarvitsemia muita palveluja.
Tällä samalla sapluunalla toimii myös Mhy:s.
Ja kolmantena muut palvelun tuottajat, kuten palveluyrittäjät.
Ei tarvita mitään erillisiä sopimuksia. Yhtiöt ostavat puuta ja kilpailevat keskenään puusta. Ja korjuun osalta, metsänomistajat suoraan ja muut korjuun osapuolet tarjoavat korjuusta ja kilpailevat keskenään korjuusta.
Eihän tämä sulje pois keskittämistä puun hankinnassa, ohjausta tai neuvontaa. Ei myöskään niitä muita palveluja, joita kysytään ja tarjotaan.
Toimii jo tällä hetkellä. Yhtiöiltä korjuun saa laskulle ja puusta maksetaan, jos puun myyjä hoitaa korjuun itse tai käyttää ulkopuolista palvelua.
Kysymys on yhteistoiminnasta ja siitä, että käytetyt palvelut ovat molempien osapuolien hyväksymät. Myös mittausohjesääntö on molempia osapuolia sitova.
Tolopainen: ”Vaikeita asioita, jos myhistys haluaa toimia välittäjänä puumarkkinoilla”. Näin se on, toimii tällä hetkellä välittäjänä, on kuitenkin eri asia Mhy:n rooli toimijana. Puukauppa on ostajan ja myyjän välinen asia. Ei ole tarpeen Mhy:n toimia siinä välissä ja välittää/myydä samat puut ostajalle.
Että päästään eroon korjuupalvelun vaihtoehtoisesta puukaupasta, jota mainostetaan vaihtoehdoksi pystykaupalle, on kuitenkin selkeästi hankintakauppaa. Menettely aiheuttaa paljon hankaluutta puukauppaan ja korjuuseen. On jonkinlainen varjo tai haamu vaihtoehto varsinaiselle puukaupalle ja korjuulle.
Aiheutuu siitä, kun ei ole pyrkimyksistä huolimatta päästy samalle sopimukselle. Nykyisellään puuhuolto jollain tavalla metsänomistajien osalta toimiakseen, edellyttää kahdet erilliset sopimukset ja voi sanoa myös kahdet erilliset organisaationa. Ostajalle omansa ja myyjälle omansa, tuskin näin on tarkoitettu.
Eihän tässä ole mitään järkeä, kun vaihtoehto on mennä samalle sopimukselle. Toimituskauppaa voidaan käydä samoilla sopimuksilla, jossa metsäosastot, metsänomistajat itsenäisesti/Mhy ja mahdolliset muut toimijat, kuten palveluyrittäjät, toimittavat puuta teollisuudelle samalla sopimuksella.
Ns. metsäviisaat ovat aikanaan näin määritelleet. Tässä on vaan se ongelma, että koetaan vihollisena. Ja näinhän se on, kysymys yhteiskunnassa on kakun jaosta.
Syitä tuntuu olevan pitää korjuun markkina sekaisin, ettei vaan ihan tarkoituksella. Eihän metsänomistajia ja heidän edunvalvontaansa huolita korjuun markkinoille. Näin se on ollut jo vuosikymmeniä, on sitä ja tätä ja paljon muuta.
Vaikka kysymys on metsänomistajan puista, metsänomistajia ei hyväksytä korjaamaan omia puitaan. Etuus katsotaan liian suureksi, saavat puusta ja vielä korjuusta. Käydään mieluummin metsänomistajan puilla kauppaa. Sitä tekevät yhtiöt ja tiimit, jopa omissa nimissään ja myös Mhy:set.
Mhy:siä on vaikea uskoa, että toimivat tarkoitushakuisesti, sillä korjuun markkinan rajoittaminen aiheuttaa vaikeuksia Mhy:lle, kuin myös metsänomistajille. Heitä varten tarvitaan oma puukauppa- ja korjuujärjestelmänsä. Eivät ole yhteensopivia sen kanssa, että voitaisiin toimia samalla sopimuksella.
Tällä hetkellä käydään vastakkainasettelua toisen osapuolen (mo) pois sulkemiseksi. Tällaisella markkinakäyttäytymisellä on tarkoituksensa ja on myös vaihoehtonsa. Hyväksyä metsänomistajat yhteistoimintaan ja samalle puukauppasopimukselle.
On hyvä, että keskustelu metsänomistajien edunvalvonnasta jatkuu. Käpysonnin (tämän ketjun avaaja) mukaan: ”Metsänomistajilla omaa etujärjestöä ei ole ja että ollaan maataloustuottajien keskusliiton alajaosto pelkästään”. Näin se on, on tuottajien etujärjestö MTK, mutta sekin on selvää, että metsänomistajien edunvalvonta on vielä vaiheessa.
On käynyt mielessä uuden keskusteluketjun avaaminen. Aihe voisi olla: ”Sopii kysyä, missä on metsänomistajien edunvalvonta ja yhteistoiminta”. Aihetta tuolla jo sivuttiin. Itsellä ei ole paljoa annettavaa, mutta on kuitenkin jotain?
