Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Em. aihe kuuluisi paremmin viestiketjuun: ”Metsänomistajan edunvalvonta Mhy:ssä”. Näyttää olevan jo AJ:n luetteloinnin viimeisenä kohtana.
MTK perii edunvalvontamaksua jo, mutta taitaa olla enemmän vaiheessa vielä tällä hetkellä.
Vastapainoksi yhtiöillä on metsäosastot, joiden toimintaa ja edunvalvontaa yhtiöt hoitavat.
Samaan pitäisi päästä myös tuottajajärjestössä. Saada Mhy:set toimijoiksi, samoin kuin yhtiöiden metsäosastot ovat. Mhy:n toiminnanvalvonta ja edunvalvonta pitäisi saada kattojärjestön MTK hoidettavaksi, samoin kuin yhtiöt hoitavat ja valvovat omaansa.
Sopii kysyä, missä on metsänomistajien edunvalvonta ja yhteistoiminta. Kannattaisi pyrkiä samoihin pöytiin. Kokevatko metsänomistajat edukseen viedä ja maksaa Viroon tai Venäjälle? Suomessakin sahataan ja sorvataan, tehdään mm. koivuparkettia. Niin kysymys oli kalliista työvoimakustannuksista.
Haba on oikeassa kollektiivista ja tuskin puhtailla jauhoilla menee klusterikaan.
RR: ”Kommunistit ovat aina sanoneet, että rahaa on, mutta sitä ei vain anneta – kaikille”. Ja ”Painetaan kaikille taskut täyteen rahaa, kuten nyt tapahtuu”.
Eletään sossujen kaapinpäällä ja toisin ajattelijat vaiennetaan. Näinhän se valitettavasti menee, vaikeuksia on edetä ja tehdään mieluummin kärpäsestä härkänen. Jos on erimieltä, leimataan trolliksi tai jopa provokaattoriksi.
Hyvin sopivat samaan metsään. On se ilo jättää hyvässä kasvussa olevaa tukkiametsää ja nuorta kasvatusmetsää lihomaan, kun vaihtoehtona on hyvässä kasvuvaiheessa olevan metsän lopettaminen ja avohakkuu.
Ei sen metsänhoidon tarvitse kaavamaista olla ja tiukasti eriytettyä. Voidaan mennä myös metsän mukaan ja hyvin sopii metsänhoito samaan metsään. On siellä ne jaksollisen vaihtoehdot myös ja on vielä enemmistönä, sitten mennään sen mukaan. Kuka sen lopusta sanoo mikä mitäkin on?
Poikkeuksellista on jättää metsä lepäämään. Tuskin sen varaan kannattaa pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä. Enemmän on punavihreästä ajattelusta ja laajasti ajateltuna yhteisestä hyvästä. Onhan se yhteiskunnassa ongelma.
Vastikään saimme kuulla – Uuutisextrassa Ilkka Hämälälältä kysymykseen, onko Suomi bulkkitehtaiden maa.
Hämälän mukaan Suomi on suhteellisen kalliiden työkukustannusten maa ja arvonlisää työn kautta ei muodostu. Eli vapaasti Suomennettuna etuus saadaan bulkkina ja samaan aikaan tehtaalla maksetaan bonuspalkkiot. On tässä tämä yhteiskunnallinen ongelma, joka Hämälänkin mukaan teettää töitä.
Laatuvaatimus on erittäin tiukka vientilaadulle ja kun latvaläpimitoissa mennään + 25 tai + 28 sentiin, harvassa niitä on tämän hetken metsissä. Hakemisessa ovat ja vaatii Visan Timpan Perkon Antonin tai vastaavan metsän kasvattajan. Voi olla, että ne vähät tiputellaan sahojen lajittelulinjastoilla, niin kuin muussakin laatupuussa, tukki lajitellaan tarkkaan? Kotimaisen sorvityven vaatimus on alempi.
Vielä vuosikymmenien takaa vientilaatua oli tarjolla metsissä ja oli myös laatutyvien välittäjiä satamiin. Hinta on tälläkin hetkellä ainakin + 150 tai enemmän, jos onnistuu välittäjän löytämään. Ilmeisesti tämäkin kauppa on keskittymässä yhtiöille? Ja eihän nykyinen metsän kasvatus suosi laatupuun kasvattamista.
Hyvä ravintotilanne auttaa lisääntymään. Myös sorkkaeläimet ovat hyötyneet tästä. Vaelletaan ravinnon perässä, sitä tekevät myös pienemmät öttiäiset. Tukkimiehentäi esim. ja muut sarvijaakot sun muut kuoriaiset, vaelletaan pitkien matkojen päästä. Biomassa, tuore pihkan tuoksu houkuttelee. Taimet on suojattu, mutta on myös paljon muuta tuhopuolella. Ei auta kuin sopeutumaan ja hakemaan keinoja, niin kuin on tehty. Kuuseen on turvauduttu, mutta sekään ei ole auttanut. On sopeutunut paremmin, mutta toisaalta kuusi on luonnon kietokulussa toisen vaiheen puu.
Ns. veroleimikoiden aikaan merkittävästi lisääntyneet avohakkuut ja lisääntynyt biomassa oli houkutin myyrille. Nimenomaan biomassa, ei niinkään heinettyminen, sillä heinettyminen tulee jälkijättöisesti, siihen nähden, mitä biomassa tuoreena ja istutetut taimet, joihin tuho kohdistuu.
