Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ei se tuo 15 vuoden kokemuskaan riitä pitkälle ja toivottavasti motot eivät ole kehityskaarensa päässä, jotta kehitys voi jatkua. Sillä onhan se kansallinen häpeä, kun metsänhoito yksipuolistettiin.
”Metlassa tehtiin uudelleen organisointia”. Ei se ollut henkilöstä johtuvaa, vaan hänen edustamansa metsänhoitomenetelmä jk, joka nähtiin uhkaksi metsänhoidolle ja puuhuollolle.
Onhan se kohtuutonta, että sama vastakkainasettelu jatkuu edelleen. Oikeastaan ei ole päästy puuta pidemmälle, se mitä tehdään jarrutetaan ja menee jaksottaisen hyväksi.
Kaiketi myyrien massaesiintyminen on rauhoittunut, ei koeta enää 2000-2010 luvun kaltaisia tuhoja. Jotka olivat laajuudeltaan ja määrältään reilusti yli luonnon kantokyvyn ulottuvia. Mikä sen sitten aiheutti, tuli väitettyä silloin, että syyt olivat ns. veroleimikoista johtuvia. Eli syyt voivat olla myös metsänhoidollisia tai jopa yhteiskunnallisia.
Vuonna 2006 siirryttiin puun myyntituloverotukseen. Lisääntyneet hakkuut, nimenomaan avohakkuut ja merkittävästi lisääntynyt biomassa, aiheutti myyrien (peltomyyrä) massaesiintymän metsissä. Useita syklihuippuja koettiin muutaman vuoden välein. Pedot eivät riittäneet tasaamaan näitä huippuja ja olihan veromuutos myös metsiin kohdistuvana toimenpiteenä poikkeuksellinen. Pitopöytä myyrille oli katettu.
Tiedä sitten oliko peltomyyrien massaesiintymiselle muuta syytä, maataloudesta tai muusta syystä. Tilanne ainakin näiden ruuhkavuosien jälkeen on rauhoittunut???
80- luvulla oli kaksi kylmää talvea peräkkäin ja muistin mukaan oli myös kylmä ja sateinen kesä siihen samaan yhteyteen? Oli myös mettämiehen 1987 kuvaama tilanne Lapissa. Ja Keski-Euroopassa oli yli 40 asteen pakkasia. Tuhot olivat mittavat viljelmillä ja puutarhoissa ja metsiä ruskettui (harsuuntui) meillä ja Euroopassa.
Tuohon aikaan myös happosateet olivat tiedossa ja niillä on myös vaikutuksensa. Tiedä sitten onko tälläkään hetkellä tilanne parempi. Metsätuhoja esiintyy edelleen, ei nyt pakkasen aiheuttamana. Mutta mittavat ovat kuusikoiden pystyyn kuivamiset Euroopassa ja esiintyy myös meillä.
Ääri-ilmiöt aiheuttavat, voi olla kuivuutta tai muuta syytä, mutta ei myöskään ilman saasteita voida sulkea pois. Syystä tai toisesta heikentynyt kunto on aina alttiimpi tuholle.
Oli puukaupasta oman elinkeinotoiminnan kautta tienvarteen tehtynä tai teetettynä. Ei pystykauppaa kannolta. Jos omat avut eivät riitä, kannattaa ennemmin turvautua Mhy:n apuun, kuin uskoa sinisilmäisesti ostajan vakuutteluihin. Voi hävitä paljonkin. Toisaalta aina on myös luotto-ostajat.
Se on Puuki kantohintojen alhainen hinta pidettävä omana kipeänä. Tuskin puunhintaan on odotettavissa muutosta jatkossakaan. Tukista on puutetta, mutta se on toinen tarina.
Metsänomistajien markkinaosuuden menettäminen teollisuudelle on tramaattinen asia. Maksat kaikesta ja neuvotteluaseman menettäminen on se hinta. Eipä sillä 10 % markkinaosuudella paljoa neuvotella. Käytännössä kuitupuu on ilmaista teollisuudelle. 90 % on se puumarkkinan tuottava osa, johon myös puuntuottajan on syytä pyrkiä, jos aikoo hintakehityksessä kestää mukana.
