Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kuusikoita on lisätty hirvien pelossa. Hirvikantaan sillä ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta, vaikka peitteinen metsä ja kuusikot eivät suosi hirviä. Avohakkuut ovat lisääntyneet ja olisi kova vaatimus, jos hirvien takia avohakkuita vaadittaisiin vähennettäväksi.
Vielä 50 – 70 luvulla hirviä oli huomattavasti vähemmän ja metsät olivat peitteisiä. Uskoisin metsänhoidolla olleen vaikutusta. Siihen aikaan jyrsijöille ja sorkkaeläimille ei ollut sellaista evästarjontaa, jota tällä hetkellä on.
Tuskin säästyy kuusikaan, kliimaksivaiheen jälkeen on uudistettava ja valopuilla tietenkin. Menee luonnon kiertokulun mukaisesti. Jos jatketaan kuusella tapauskohtaista on sekin. Ja kuka sen lopulta sanoo mitä tehdään. Eikö voisi hoitaa vaan metsää ja kirjata ylös. Jäisi pois tuo typerä kisailu metsähoidon paremmuudesta ja tuottolaskenta siinä tarkoituksessa. En ainakaan muista, että joskus 60 luvulla olisi ollut erikseen tienvarressa jatkuvan kasvatuksen ja jaksollisen kasvatuksen puita. Jossain vaiheessa on päätetty pitää ”erillään” ja samalla voisi myös puukaupan yhtenäistää.
Valopuiden alikasvokset kelpaavat hirville, mutta ei niistä riitä evääksi hirville. Hirvi ei myöskään kelpuuta hyvin hoidettuja taimistoja. Kävelee monta kertaa yli, mutta hoitamattomat taimistot kelpaavat. Noukkii kyllä raudukset koivun taimistoilta ja nuorelta ensihoidon tarpeessa olevalta taimistolta kelpaa kaikki, lehtipuun vesat, männyn taimet, horsmat, vatunvarret ja esim, suolaheinä ja muut herkkuheinät, jossain muokatussa kohdassa ovat suorastaan hirvien herkkua. Siellä avohakkuualueilla pääasiassa ne hirvien laidunalueet ovat. Peitteiset metsät säästyvät ja nekin hoidettuina vielä paremmin ja eihän siellä sitä evästä ole niin paljoa.
Mini Forestin videoilla on täyttä asiaa, joka sopii hyvin omatoimiselle metsänomistajalle. Tuottaa tulosta ja ei ole syytä noiden tulosten valossa jk. metsänkasvatusta aliarvioida. Pienaukko osoittautuu toimivaksi ja jk. metsänhoito osoittautuu myös toimivaksi.
Kiistatta pora on etu istutustaimien menestymiselle. Poran jäljiltä vihhreitä taimia on selvästi enemmän, verrattuna muokattuun, mutta kellastuneita taimia voi olla myös juurinilurin jäljiltä. Syöntijäljet näkyy sieltä juurenniskasta alaspäin.
Glaalle tuohon hirviognelmaan. Peitteisessä metsässä hirviongelma on vähäisempi, syystä että sitä hirvenruokaa (apetta) on peitteisessä metsässä huomattavasti vähemmän. Sitä verrataan avohakkuuseen ja varsinkin avohakkuisiin muokkauksen jäljiltä.
Runsaat avohakkuut ovat lisänneet hirvien runsautta, vähän samaan tapaan kuin aikoinaan veroleimikot pahimmillaan saivat aikaan myyräongelman.
Onhan se maan kasvupotentiaali syytä käyttää. Eihän sitä potentiaalia saada mallilla joka ei toimi. (Sivu 63)
Pukkala: ”Kestää monia vuosikymmeniä, ennen kuin metsään syntyy uusi hyväkasvuinen 15 – 20 sentin läpimittaluokka. Kokeet antavat arvokasta tietoa siitä, miten jatkuvaa kasvatusta ei pidä toteuttaa, jos tavoitellaan maksimaalista puuntuotosta”.
Eihän tuo Timpan Lapinjärven verokki 4.5 pahalle vaikuta, kun omissa metsissään olet päässyt lähes kaksikertaisiin tuloksiin. Samoin Pukkala omissa tutkimuksissaan. Mitkä ovat sitten ne Lapinjärven aikaiset todelliset tulokset. Kirjassa Suomalainen Metsäsota (s. 320) kerrotaan tutkimushankkeesta, johon ilmeisesti myös Lapinjärven koealat kuuluvat.
”Selvitettiin luontaisen uudistumisen ja puulajidynamiikan lisäksi vaihtoehtoisten metsänkäsittelyjen tuotosta”. Eli selvitettiin myös jaksottaisen metsänkäsittelyn tuotosta. Mitkä ovat sitten ne todelliset tulokset, kun kirjan mukaan jo ensimmäisistä tuloksista huolestuttiin ja tutkimus virallisesti lopetettiin epätieteellisenä.
Puuki, et voi olettaman varassa hyvittää laksollisen paremmuutta. On vähän sama asia kuin Timpalla, mainostetaan ilmaista metsänviljelyä. Jatkuva kasvatus tarvitsee pääomansa, jonka arvo ei ole alempi. Voi olla se ilmainen ”taimisto” tai voi olla ”ilmainen” nuori metsä, johon on myös verrattava tai puustopääomaltaan huomattava tukkimetsä, jota lihotetaan jne.
