Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kuin myös Plander. Eihän täällä kukaan ole kiistämässä Timpan hyvää, suorastaan esimerkillistä metsänhoitoa. Ja onhan sen jukilausuman myötä talouden kannalta ollut ratkaisevaa siirtyminen jaksolliseen kasvatukseen. Harsinnan jäljiltä metsät olivat taantuneet. On siihen vaikuttanut muitakin tekijöitä, kaskeaminen, aikainen tervanpoltto, laiduntaminen, rakentaminen jne. yhtä kaikki harsinnasta ja sen aikaisesta jatkuvasta kasvatuksesta on ollut kysymys.
Harsintajulkilausumassa jatkuvaa kasvatusta ei ole kielletty. Se hoitomuotona määriteltiin paremmin. Ja käytettiin jaksollisen ohella ja rinnalla, ei kuitenkaan eriytettynä, vaan samassa metsässä. Kunnes ns. ”metsäsodassa” kiellettiin vuosikymmeniksi.
Nyt metsälain mandaatilla on jälleen mukana, mutta kovin lyhyt aika on vielä olemassa. Metsänomistajana en väitä mitään, onko sen huonompi tai parempi, mutta elementit on olemassa. Omassa metsänhoidossa on n. 20-30 % osuudella mukana ja menee tilanteen mukaan.
Siinä mehtäukko on oikeassa, että metsänomistajien lajittelulinjastoilla kuljettimet kolisevat tyhjää. Kuseksivat vapaaehtoisesti omille kintuilleen.
Kovin menee hitaalla. Jo harsintajulkilausumassa kiellettiin metsän hävittäminen. Määrämittaharsinta kiellettiin ja sitä perusteltiin metsän taantumisella ja metsän uudistumisen puutteilla. Olisiko alikasvoksilla ollut jotain tekemistä myös.
Vielä kummittelee joidenkin mielessä ja onhan tämä Suomalaisen metsänhoidon ja tutkimuksen häpäisemistä. Perustellaan metsänhoidon ja tutkimuksen paremmuutta argumenteillä, jotka on kielletty, joista on luovuttu.
Tosin otettiin ”metsäsodassa” uudelleen käyttöön ja perustellaan edelleen metsähoidon ja tutkimuksen vastaisina argumentteinä.
Ei tarvitse venyttää, siellä kannanotossasi oli vastaus. ”Jk kuusikossa taimella kestää kasvaa” ja ”Uuden latvuskerroksen muodostaa seuraavaksi suurimmat puut”.
Ei näytä venyvän sentit eikä Glan perustelut. Koetuksella näyttää olevan myös markkinoiden uskottavuus. Ennustavat tulevalle keväälle hyvää siemensatoa kukintoja.
Tuo 40 v. alikasvos 1.3 metriseksi tekee 3.25 senttiä vuoteen. Huonosti soveltuu jatkuvaan kasvatukseen.
Tuo 40 v. alikasvos ei ole se kuusi, joka jatkuvaan kasvatukseen kelpaa. Alikasvoskuusesta käytetty nimike sen jo kertoo, alikasvos.
Mehtäukolla on huoli metsänhoidon kukkasista hoitamattomista tureikoista. Aihe on aiheellinen ja ei sen tarjoilemisessa mitään sitä vastaan ole, nehän eivät klusterille kelpaa. Mutta olisi kohtuullista tarjoilla niitä siihen suuntaan, jotka niitä tureikkoja aiheuttavat. Aika huonosti sopivat jatkuvaan kasvatukseen.
En vastusta avohakkuuta ja hoidan metsiä mielipiteistänne riippumatta, en myöskään vastusta toisten metsänhoitoa. Omassa hoidossa on mukana jatkuva kasvatus, niin kuin on kerrottu ja tulee olemaan myös jatkossa. Ei ole olemassa perusteltua syytä siitä luopua.
Hyvänä indikaattorina toimii karhu, joka herää kolostaan aina kun siihen on aihetta. Tuskin ovat perusteltuja, sillä metsäsektorilla on muitakin totuuksia kuin klusterin tapa toimia.
En pidä pahana jk hakkuusta esim. koivutukki +60 € tai vientityvi +150 €. Kun vaihtoehtona esim. kolmelta suurelta on -50 €. Kalliimpi korjuun kustannus ja taimiston tuhoutuminen korjuussa.
Jatkuva kasvatus ei ole mikään uusi keksintö, vaan sen vastustamista on pidettävä uutena keksintönä. Onhan se toisaalta oikeutettua, vastustetaan määrämittaharsintaa, joka aikoinaan kiellettiin harsintajulkilaisumassa. Mutta eihän jatkuvaa kasvatusta ole kielletty. Se kiellettiin ns. ”Metsäsodassa”, jossa johtava metsäprofessori ja hänen tutkimuksensa hyllytettiin. Onnetonta aikaa Suomen metsänhoidon ja tutkimuksen historiassa.
Visalla pistää rahan äänellä. Kieltämättä aukoilta tukkia saadaan moninkertainen määrä ja harveikoilta tukin kerääminen on hidasta. Mutta se tuskin tarkoittaa kilpailuedun menettämistä. Tuo Jean S. 80 vuoden lisäaika auttaa jo kummasti, siitä on monta muutakin etua. Ei kuusta kuusen jälkeen, vaan kuusi toiseen vaiheeseen ja liimaksin jälkeen aloitus taas valopuilla. Vastaa hyvinkin (kerettiläisten) jk sulun edeltävää aikaa 60 luvulla. En sanoisi, että lyhytkierto vaan pitkä kierto, joka myötäilee paremmin luonnon kiertoa sukkesiota.
Hyvin on jäänyt 60 luvulta mieleen tukin leimaus. Se oli roikinaa, kuitupuuhun lyötiin yksi leima ja tukkipuuhun kaksi leimaa ja kirveen hamara puolella ruunu päähän. Samoin juuren niskaan. Ei epäilystäkään, roikina kuului naapuriin ja usein naapurikylän puolelle.
Ei niitä metsiä enää ole ja kunnon tukkimetsät ovat harvassa. Kysymykseen oliko jaksollista vai jatkuvaa, tuskin kannattaa ottaa kantaa. Siihen aikaan leimattiin molempia samasta metsästä. Tuumattiin, että pistää rahan äänellä. Voi olla vielä tänäkin päivänä, mutta harvassa.