Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Puusta on ylitarjontaa, mutta tukista tuppaa olemaan puutetta, niin on tälläkin hetkellä. Hyvin pieniläpimittaista puuta sahataan ja liimataan. Vielä 60-70 luvulla ei ollut puutetta ja tukin kasvatus hallittiin silloin paremmin. Pitkä 40-50 vuoden ylimenokausi muutti tilanteen. Tällä hetkellä kunnon tukkimetsät ovat harvassa. Niin on myös tukin kasvatukseen tähtäävä metsän kasvatus.
Ylimenokauden jäljiltä metsät ovat tasarakenteisia ja tällä hetkellä on lähdettävä ikäänkuin takamatkalta. Se ei kuitenkaan ole este jatkuvalle kasvatukselle. Uudistumiskykyisistä metsistä ja maapohjilta on mahdollista aloittaa.
Mhy:n rooli hiipuu, sillä Mhy:n metsänomistajien puiden välitystoiminta on vähäistä, niin myös metsänomistajien suora puukauppa (hankinta) hiipuu. Markkina siirtyy väistämättä yhtiöiden ja pystykaupan toimialaksi. Metsänomistajien olisi syytä panostaa korjuuseen ja pyrittävä säilyttämään markkina-asema, jos aikovat menestyä. Kieltämättä yksi jarru on ollut Mhy-laki, jolla on rajoitettu metsänomistajien toimintaa ja ilmeisesti nykyisellään rajoitetaan edelleen.
Mikä ero se on yhtiön metsäosastolla ja Mhy:llä. Palveluistaan laskuttavat molemmat. Maksuun tulee niin yhtiön kuin Mhy:n palvelut. Tarjoavat samoja palveluja ja ei taida myöskään toimihenkilöillä olla eroa. Palveluista veloitetaan ja perintätavassa on vain eroa. Yhtiöt perivät puunhinnasta ja Mhy laskuttaa. En tiedä tarkemmin, kun en ole Mhy:n korjuupalvelua käyttänyt.
Vääntö on ainakin kovaa, on poliittista ja vastakkainasettelusta ei ainakaan jää uupumaan. Nähtäväksi jää mihin riittää tulevaisuudessa, kun uuden metsälain myötä sääntelystä luovuttiin ja siirryttiin ns. vapaaseen metsän kasvatukseen.
Ilmeisesti sääntelyn purkamisessa oli kysymys siitä, että oli tarpeen (vai oliko?). Ja siitä, kun jatkuva kasvatus hyväksyttiin luvanvaraiseksi ja sen sääntelystä luovuttiin. Oli luovuttava myös avohakkuiden sääntelystä. Jaksottaisessa oli tiukkoja kriteerejä, oli runkolämittoja ja tiukempia taimistokriteereitä ym. Eivät jääneet sitten rajoittamaan, kun eivät rajoita jatkuvaa kasvatustakaan.
Ainakin huomattavasti helpotettiin. Nyt kun on menty 6-7 vuotta uudessa ohjauksessa, nähtäväksi jää mitä seuraa. Minkälaisia muutoksia on odotettavissa ja missä aikataulussa.
Ei pidä sortua kuitenkaan valkoisiin valheisiin. Voihan ilmaisen metsänviljelyn saada puukaupan yhteydessä ”ilmaiseksi”. Yhtiö vähentää kulut puutilistä ja onhan se siinä mielessä ilmainen. Mutta ei se ilmainen viljely ja hoito tule oletetusta jk:n alemmasta tuotosta, jota Timppa laskelmissaan osoittaa. On jopa mainostanut ilmaisena metsänviljelynä.
Jovain: ”Mikä tekee samat puut, samasta aukosta ja samasta hakkuusta erihintaiseksi”.
Timppa: ”Saan siitä 300 m3 aukosta kokorunkokaupalla 300 x 58 =17400. Jos myyn saman puumäärän jatkuvalla kasvatuksella saan 240 x 58 =13920 + 60 x 20 =1200 yhteensä 15120”.
Laskelma osoittaa puiden olevan samasta aukosta, niin kuin osoittaa myös Puukin laskelmat. Molempien laskelmat perustuvat samoihin oletusarvoihin. Timpan laskelma tuottaa eduksi 2280 €.
Laskelmat ovat katteettomia laskelmia, joilla pyritään osoittamaan vain jaksottaisen paremmuutta.
Samoin on Puukin laskelmassa. Puuki saa eduksi 2800 €, jossa on mukana myös jk metsän aloituksen 80 mottia (80 x 20 = 1600). Ei kuulu tähän rahaan vaan on hyvitettävää jk puolelle.
Voihan sen ilmaisen viljelyn saada vaikka väitetystä jk:n alemmasta tuotosta. Tekisi mieli sanoa että höpö höpö!
Timppa: ”Ei kuvitteellinen. Näkyy tiliotteessa”. Niin ilmeisesti näkyy Puukillakin?
Mikä tekee samat puut, samasta aukosta ja samasta hakkuusta erihintaiseksi. Saadaan kuvitteellinen etu, katetaan viljelyn ja hoidon kustannukset, saadaan jaksollinen edukkaaksi, perustellaan katteettomilla tulonsiirroilla jne. Kiista näyttää teettävän monenlaista.
