Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kovin lyhyeksi jää metsänomistajien kokemusaika jatkuvasta kasvatuksesta. Ja pitkä on sulkuaika harsintajulkilausumasta 1948.
Timpalla jaksottaisen aloitus oli -63 kahden sukupolven takaa ja puuston osalta 50 m3/ha määrämittaharsinnan jäljiltä. Täytyy olla myös huomattavaa alueellista vaihtelua metsän käsittelyn kuin myös puuston osalta.
Omat kokemukseni Mhy leimausporukassa ajoittuvat -60 luvun alkuvuosille. Voin todeta, että Timpan kuvaamia metsiä ei ollut ollenkaan. Siihen aikaan leimattiin jatkuvaa kasvatusta ja jaksollista kasvatusta samoista metsistä. Olisiko ollut harsintajulkilausuman jälkeistä Mera ohjelman mukaista. Metsät olivat puustoisia, toki vanhat metsät uudistettiin ja paljon oli myös vajaatuottoisia, jotka olivat lähinnä hakamaita, jotka uudistettiin.
Täytyy olla, koska näin suurista eroista on kysymys, tilakohtaista tai metsähoidonneuvojan piirikohtaista. Siihen aikaan ja pitkään vielä sen jälkeen, pitäjän rajat olivat havaittavissa, niin myös neuvojan piirin vaihtuminen. Aika vähäisiksi jäi havainnot pilalle harsittujen metsien osuudesta.
Onnittelut vaan Timpalle, näin pitää jaksottaisia metsiä hoittaa. Sitä tekee itse kukin, mutta hoidettavana on myös jk. metsiä, joita kertomasi mukaan Timpalla ei ole.
Että menisi jonkinlaisessa konsensuksessa, huomautettavaa löytyy myös jaksottaisesta metsänhoidosta. Esim. Kemeran osalta pilataan nuoria metsiä. Niistetään runkoluokassa (15) raakasti, jopa siinä määrin, että jäljelle saadaan jätemetsiä.
Eikö kemeraehtoja voisi muuttaa niin, että metsiä käsiteltäisiin optimaalisesti taulukoiden mukaan. Esim. niin, että kemaraehto täyttyisi vuosissa (puustonikä), johon mennessä hoitohakkuu on suoritettava. Ei ainakaan nykyisen kaltainen harsiminen kemeran suhteen ole mahdollista (tarpeen).
Vastaa hyvinkin aloituksen ”koealaa”. Ei tunnu riittävän, että hakataan lakirajoille, tehdään vielä yläharvennuksena eli harsitaan. Hakataan metsä pilalle ilman tulevaisuuden ennustetta. On yleistä tämän päivän metsänhoidossa ja vastaa hyvinkin jatkuvan kasvatuksen väärää tulkintaa, joka on kirjattu metsälakiin.
Pystykaupat ovat yhtiön hakkuita, jos vaikka ne tehdään metsänomistajan metsässä. Siihen nähden metsänomistajien hakkuut ovat vähäisiä ja niistäkin suurin osa tehdään Mhy korjuupalvelun kautta. Näistä voi hieman päätellä metsänhoidon vastuukysymyksiä.
Klipin mukaan kysymyksessä on jatkuvan kasvatuksen hakkuu. Vaikuttaa viritelmältä tehdä metsälain sallimissa rajoissa jaksottaisesta metsästä jatkuvan kasvatuksen metsää. Ilman jk:n edellyttämää taimistoa ja välitöntä nuorta kasvatettavaa metsää. Eli kaadetaan metsää pystyyn ja jäädään odottamaan mitä tapahtuu. Todennäköisesti taimistoa ja nuorta metsää ei synny, jolloin kysymyksessä on lakirajoille harsittu jaksottainen metsä, jota voidaan pitää eräänlaisena metsän hävittämisenä. On tyypillinen esimerkki metsälain sallimissa rajoissa tehdä jaksottaisesta jatkuvan kasvatuksen metsää. On siellä Metsuri motokuskin klipeillä myös tyypillistä jatkuvan kasvatuksen metsää ja niissä tehtävää korjuuta.
AJ. ”Jos tämän seurauksena tuotannosta valmistuisi laatupuuta ja jos siitä maksettaisiin, kannattavuus voisi olla yhtä hyvä”. Mistä se tuotanto lopulta määritellään, jaksottaisesta vai jatkuvasta. Sitä jatkuvalle vaadittavaa tuotantoa muodostuu kaiken aikaa metsiin, riippumatta siitä, onko jaksollista tai jatkuvaa. On taloudellisesti tappiollista, jos edelleen kasvatettavat vaihtoehdot hakataan aukeaksi tai edelleen kasvatettavat taimistot raivataan.
Visakallo: Ei ole vielä aprillipäivä, mutta karrikoiden Timpan ja Puukin laskentaa. Kun vertaavat jaksottaisen paremmuutta jatkuvaan kasvatukseen ja mielikuvissaan saavat edun, jolla kuittaavat jaksottaisen hoidon ja viljelyn kustannukset. On sellaista mielikuva laskentaa, jota ei voi yleistää. Jk:ssa on omat menettelytapansa, niin metsänhoidossa kuin puukaupassa. Tiedän kyllä yhtiöiden menettelytavat ja suhtautumisen jatkuvaan kasvatukseen. On myös yhtiöitä jotka suhtautuvat eritavalla. Jatkuvasta kasvatuksesta maksetaan jopa enemmän, mutta ei kuitenkaan perinteisesti pystykaupalla.
