Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tuskin jk on ehdotonta, toisaalta paljon tehdään myös jatkuvapeitteisen metsän tutkimusta. Tuskin hyväksyttävää on sekään, että jk:sta annetaan väärää tietoa. Jk ei ole puuston tuottona alempi, ei myöskään hintana tai metsätalouden tuottona ole alempi. Ei sitäkään, että mielikuvissa jk:n alemmalla tuotolla kuitataan viljelyn ja hoidon kustannukset. Jos agenda on vastaan, sorrutaan jopa valkoisiin valheisiin ja teorioihin, jopa laskentamalleihin, jotka eivät pidä paikkaansa.
Omassa toiminnassani jk:ta on n. 20-30% En ole huomannut että tuotto olisi alempi. Huomio kiinnittyy ennemmin toisaalle. Esim. metsänhoidon päällekkäisyyksiin ja vaikka Kemeraan. Saako jk. taimikonhoidosta tai jk nuorenmetsän hoidosta Kemeraa. Esim. ensiharvennuksesta, joka on valmiiksi erirakenteinen. En ole muuttamassa sitä jaksottaiseksi.
Tässä tullaan samaan ajatukseen kuin puukaupassa. Kuitataanko jk Kemeroilla jaksottaisen Kemerat, kun jk metsänhoitoa pidetään alempi arvoisena ja sille ei makseta Kemeraa. Tällä on ohjausvaikutus, samoin kuin on puukaupassa.
Onhan Timpalle metsänviljely edullista kun se ei maksa mitään ja kustannetaan olettamuksella jk puun alemmalla kauppahinnalla. Siis jk metsän kasvatuksella, jota Timpan metsissä ei edes harrasteta. Tällaisella laskentakaavalla voidaan laskea mitä hyvänsä ja osoittaa mitä hyvänsä. Että ihan puustopääoman tuotoksi. Puuki on sillä alkuvaiheen puustopääomalla myös hinta, joka realisoituu tuotoksi ja on aivan muuta kuin joku hintaero.
Ei pidä opettaa, että professorit neuvovat avaamaan tuottamattomia metsän pohjia, jotka taimettuvat tai metsä alkaa uusiutumaan. Toista se on bisnesmiehillä, puut pinoon ja raiskiot kasvamaan. Onhan tuo aika paksua, puolustellaan hyvällä metsänhoidolla ja ei huomata, ei haluta huomata metsien hävittämistä. Tehdään jk raiskioita kaikissa metsän kehitysvaiheissa, jopa ensiharvennuksella harsitaan, jätetään riukumetsä lihomaan. Kun pitäisi metsän tulevan kehityksen kannalta metsän parhaat puut jättää kasvamaan. Puuki tuo alkuvaiheen puustopääoma ei ole kulu vaan pääoman tuotto.
Timppa: ”Suomen korkeatasoisella metsän tutkimuksella on siihen hyvä vastaus. Ei kaikkea hyvää lupaavilla ja joskus jopa omaa bisnestään edistävillä väärillä profeetoilla”.
Ei pidä luulla, että professorit edistävät omaa bisnestään tai käyttävät metsähoitoa hyväkseen. Ei pidä epäillä myöskään tutkimusta tai käytännön toimintaa, jos ovat mukana. On kestävää ja heillä on esittää vastaavia tuloksia.
Se, että metsälakia käytetään hyväksi, ei tule vääriltä profeetoilta, ei myöskään metsähoidon paremmuudesta, vaan metsälain sallimissa rajoissa.
Näin se on ymmärrettävä, metsälaki sallii jk raiskiot. Ettei vaan harsintajulkilausumalla ole käyttöä tälläkin hetkellä. Metsäkeskukset seuraavat metsien käyttöä, aktiivisesti tehdään myös tutkimusta. Eiköhän edelleen ole tarvetta paneutua aiheeseen ja nimenomaan metsien luontaisen uusiutumisen ja luontaisen uudistamisen näkökulmasta. Ja nimenomaan siitä näkökulmasta, miten paljon jk korttia käytetään hyväksi metsien hävittämisessä, metsätila ja puukaupassa.
Ei ole hyväksyttävää siinäkään mielessä, jos jäävä puusto on elpymiskelvotonta. Se varsinainen kysymys oli, että hakataan liian harvaksi ilman jatkokasvatuksen edellytyksiä. Eli Puukin sanoin: Pitää olla sopiva puusto kullekin alueelle jo valmiina, ja taimien kasvu riittävän hyvä”. Eli on kasvun edellytykset olemassa, ennen kuin mennään lakirajoille ja vapautetaan taimistoja ja nuorta metsää kasvulle. Ei pienakkokaan siinä mielessä, jos uudistumisen edellytyksiä ei ole olemassa.
Tuskin Erkki Lähde sen paremmin kuin muutkaan professorit ovat tyytyväisiä tapaan, miten jalkuvaa kasvatusta tulkitaan ja sovelletaan metsälaissa. Tarvitseeko samoja virheitä toistaa, johon aikoinaan proffat ovat puuttuneet. Eihän tässä ole laitaa, jos jaksollisen metsää harsitaan jk metsäksi ilman jatkokasvatuksen edellytyksiä. Harsitaan metsiä pilalle, metsälaki sen sallii ja käytetään hyväksi metsätila ja puukaupoissa.
Timppa puuttuu tässä mielessä väärää puuta ja eihän tässä ole sen kummemmin kysymys jaksottaisesta tai jatkuvasta kasvatuksesta, vaan metsälaista ja siitä, että jatkuvaa kasvatusta käytetään hyväksi ja onhan se samalla jaksottaisen metsän hyväksi käyttöä.
Minusta Panulla on hyvä viittaus tuolla metsätilojen hintoja käsittelevässä osiossa: ”Ehkä meille tavallisille yksityisille metsän omistajillekin joku jk raiskio irtoaa kohtuhintaan”.
