Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Se on metsistä jostain syystä itäautot vaihtuneet länsiautoihin. Niva se voisi olla, mutta myös Volvolla pääsee. Se on Volvo vähän kuin metsienhoito, kestää jälkipolville. Hyvähän se on siellä etelässä kehuskella, puut kasvaa ja käyvät kaupaksi. .
Aikoinaan tarvittiin harsintajulkilausuma, jolla turvattiin metsien uusiutuminen. Metsän parhaimpien osien harsiminen kiellettiin. Eiköhän ongelma ole sama tälläkin hetkellä. Metsän parhaimpien osien harsimista on syytä kieltää.
Se, että aikoinaan harsittiin metsiä pilalle ja tehtiin tilaa metsien uusiutumiselle. Tällä hetkellä toimitaan samoin, ainakin nuoria metsiä harsitaan liikaa ja tehdään tilaa metsien uusiutumiselle. Siinä on vaan se ongelma, että metsät eivät tahdo uusiutua. Siinä mielessä tuo Puukin ja täällä palstalla moneen kertaan toistettu, on se lähtökohta metsänhoidolle ja perinteistä hoitotapaa noudattaen metsien uusiutumiselle.
Eiköhän ole metsien hävittämistä (harsintaa), jos avataan metsänpohjia tarpeettomasti vartomaan uusiutumista. Ongelma, joka hoidetaan käytännössä ja tarvittaessa keinollisella metsänhoidolla. Mutta onko tarpeen toistaa samoja virheitä, johon aikoinaan harsintajulkilausumalla on puututtu?
Hirsirakennukseen tarkoitetut puut on syytä kaataa talvella, puun lepotilan aikana. Eivät ole mitään tusina tavaraa siinä mielessä ja vuolu tehdä heti keväällä, kun puut ovat sulaneet. Eivät vuoda silloin ja se vähäinen pihkavuoto joka tulee kuivahtaa. Eivät valu niin kuin räkäpuu tekee muuna vuoden aikana. Vaikuttaa myös säilymiseen (home), myöskään ns. orgaanisia suoja-aineita ei ole syytä käyttää, toimivat kasvualustana. Eiköhän kuivana säilyminen ja omat suoja-aineet ole hirsirakennuksen paras suoja, kosteus muuttaa aina väriä.
Kylmän talven osuus talvesta on korkeintaan kolmannes tai neljännes. Tuskin muunakaan aikana tarvitaan mammuttia, jota liimataan kuusesta. Hirsirakentajan kokemustieto varauksen leveydestä on n. 17-18 senttiä. Hirren vahvuus ei ole esteenä myöskään 20 sentin varaukselle. Saadaan ympäri vuotiseen asumiseen tarkoitettua ja ilman umpirakenteita olevaa seinää, homevapaata ja vapaalla ilmankierrolla tarkoitettua. Suljettu koneellinen ilmanvaihto ei oikein sovi hirsirakennukseen ja ei oikein muuallekaan. Hirsirakennukset ovat homevapaita.
Karkeasti arvioituna hirsirakennukseen menee hirttä n. 10 metriä neliölle, joka vastaa 100 neliön rakennuksessa n. 1000 metriä….. Vuolu-urakkana n. 100 metriä päivässä on jo hyvä saavutus ja talkooporukkalla yhden rakennuksen hirret tulee päivässä.
Vastaa hyvää saunalenkkiä ja eihän liikepaikoissa asuvat mitään ymmärrä tällaisen liikunnan perään. Käydään mieluummin kuntosalilla soutamassa, uimahallilla saunomassa, pelataan lätkää, hölkätään, harrastetaan reikäpelejä tmv.
Oikeastaan muuta ei ole tullutkaan kuin jatkuvan kasvatuksen tuloksena. Jatkuvan kasvatuksen tulosta on tehty myös jaksollisen metsän kasvatuksessa kaiken aikaa. Jos vaikka paljon taimistoja ja nuoria metsiä on tuhottu, paljon on jäänyt myös tuloksen tekemiseen.
Puuki: ”Pitää olla sopiva puusto kullakin alueella jo valmiina, ja taimien kasvu riittävän hyvä & korjuuolosuhteetkin kunnossa jotta onnistuisi muutenkin kuin vain suunnitelmissa”. Voiko tuon paremmin määritellä.
Guuglettamalla esim. Harsintametsätalous, Peitsa Mikola 19.9.1984 pidetty esitelmä.
Tuo kustannuspuoli, jos omana työnä ja omista puista tekee, saa nollan kustannusarviosta ottaa pois. Hirrenveistäjällä paikan päällä teetettynä tai tuotuna, kilpailee myös hinnalla. Sata neliöisen kartanon (200 000), jossa on tilava tontti ja tarvittavat rakennukset, saa vapailta markkinoilta tuon yhden tarjottavan hirsirakennuksen hinnalla. Jos onnistuu löytämään ammattitaitoisen hirrenveistäjän tai veistäjäparin, onhan se vaihtoehto. Myös tuo Puukin pyöröhirsisahuri siirrettävällä kalustolla on vaihtoehto. Ja eihän talotehtaat tarjoa perinteistä hirrenveistoa, on löydettävä omansa. Perinteistä hirrenveistoa tarjoavat yritykset ja veistäjät.
Ja yleensä ei kannata tinkiä mistään, jos pytingin laittaa ja kannattaa varmistua siitä, että hyvää tulee. Kannattaa jo lupatarkastajalta kysellä, mitä vaaditaan, jos talviasuttavan eli vakituiseen asumiseen tarkoitetun hirsirakennuksen laittaa. Siitä kannattaa lähteä ja kunnon perustuksista alkaen.
En väitä, että rakentamista olisi suunnattava perinteisen hirsirakentamisen suuntaan. Mutta siinä määrin kun perinteistä hirsirakentamista vielä suositaan, metsänhoidolla on myös vaikutuksensa. Metsänhoito suosii huonosti hirsirakentamisessa tarvittavan ikäisen ja kokoisen puun (massiivihirren) kasvattamista. Isot puut koetaan haittana metsänhoidossa, ne laitetaan raakkiin ja eivät sovi raamiin sahattaessa. Keloa ei juurikaan Suomesta löydy ja erikoispuukauppa on vähäistä. Mieluummin liimataan ja höylätään.
Lähtökohtaisesti hirsirakentajalla on se ammattitaito ja on silmää ja on hahmotuskykyä, muutoin toimintaa voidaan pitää turhana. Voidaan verrata vaikka kappaletavarajärjestelmään tai metsänhoitoon. Liimataan ja höylätään, päästään vaadittaviin rakenteisiin, tehdään kappaletavarasta jne.
Rakentajan vaatimus on erilainen, lopputulema on hirsirakennus sekin, mutta rakennusratkaisuna erilainen. Tehdään paljon lamellia, massiivihirttä (liimattua), legotaloa kappaletavarasta jne. En väitä, että on huonoa rakentamista sekään ja vastaa nykyistä rakentamisen vaatimusta.
Vuosisadat on asuttu vapaasti hengittävissä hirsirakennuksissa. Voidaankin kysyä, minne perinteisen hirsirakentamisen suosio on hiipumassa. 30-40 sentin hirsivahvuudet riittää jo mainiosti, meidän pohjoisiin olosuhteisiin ja vakituiseen asumiseen.
