Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Hirsirakentamisessa on montaa hyvää ja melkein parasta hirsirakentamisessa on käytetty puu, joka huonosti sopii muuhun rakentamiseen. Esim. koneelliseen hirsirakentamiseen työstettäväksi sahattavaksi ja sorvattavaksi soveltuva puu. Aitoon pyöröhirsirakentamiseen sopii oikein hyvin laadultaan huono kyhmyinen, kuhmuinen, epämuotoinen, mutkainen jne. Hyvinkin keloon verrattavaa puuta, joka on valmiiksi saavuttanut muotonsa ja on kuollutta puuta. On rakentajalle etu.
Hirsirakennukseen menee enemmän pätkää kuin suoraa puuta. Helpottaa rakentamista ja rakentajalta menee mielenkiinto, jos on työstettävä puuta, joka on jo valmiiksi laadultaan ns. hyvää, pelkkaan tai sorvattuun puuhun verrattavaa.
Asuinrakennukset, myös hirsirakennukset tarvitsevat ilmastoinnin, olipa sitten painovoimaista tai koneellista. Toinen asia sitten on rakenteiden ilmastointi, joka on otettava huomioon. Rakennusratkaisujen on oltava sellaisia, että rakenteet säilyvät kaikissa käyttömuodoissaan terveinä.
Haapa on hyvä hirsirakentamisen materiaali, on muodokasta puuta ja on helppo työstää. On muodoiltaan kuhmuraisen männyn tai kelon luokkaa ja on niiden jälkeen tai ohella parasta mitä hirsirakentamisessa voi käyttää. Aito vuoltu hirsi soveltuu myös sisäseinään ja erityisesti haapa muodostaa patinan, johon Visakallo viittaa. Ei tarvita suoja-aineita (myrkkyjä) ja ei mitään muutakaan. Tulee luomuna ja ihan itsestään.
Kieltämättä kauneus on katsojan silmissä. Aitoa pyöröhirsiseinää on vähän julkisessa rakentamisessa. Sitä mm. kaavoitus määrittelee. Käytetään enemmän lomarakentamisessa ja lomakeskuksissa, jonne se myös hyvin sopii. Mutta eikö myös estetiikka, esteettiset arvot tai ripaus glamouria, voisi olla eduksi myös muussa rakentamisessa.
Jos aidon perinteisen pyöröhirsipytingin haluaa laittaa, eiköhän puute ole hirsityöntekijöistä, tuskin kuitenkaan luvasta, ainakaan maaseudulla. Tuolla ilmastoinnilla tarkoitin vapaakiertoista ilmastointia ala- ja yläpohjissa, niin kuin hirsirakentamisessa on käytetty. Sekin on riittävä, verrattuna moniin umpirakenteisiin ja on todettu home vapaaksi.
Aito pyöröhirsi (ei sorvattu), paksuusluokassaan 25-35 tai vahvempi, sopii jo asumukseen tai kesähuvilaan. On persoonallinen vaihtoehto, ei haittaa kyhmyt ja oksantissit, päinvastoin.
Yleensäkään minkä takia aito puu mennään pilaamaan sorvaamalla tai veistämällä. Perinteisellä tavalla varaamalla saadaan aitoa hirsiseinää. On tietenkin katoavaa kansan perinnettä, mutta on harkinnan arvoinen vaihtoehto vielä tänäkin päivänä. Ilmastoidut ali ja välipohjat ja home kiittää.
Puuki: ”Maisemametsiin ja joillekin turvemaille se jk sopii, harvemmin muualle”. Tottahan on tutkimustietoa, joka osoittaa, että joillekin turvemaille jk sopii paremmin, mutta tuskin sitä yleisohjeena voidaan pitää. Eiköhän jk sovi kaikille metsämaille ja on enemmänkin metsän rakenteesta ja metsän uudistumiseen liittyvistä asioista kysymys. Myös siitä minkälaista metsänhoitoa metsänomistaja haluaa toteuttaa. Tottahan tutkimustietoa on myös siitä, jos edellytyksiä jk:lle ei ole olemassa, on mentävä keinolliseen uudistamiseen ja sitä rataa, onhan valtaosa Suomen metsistä keinollista uudistamista.
Onhan meillä perspektiiviä 60-luvun alun (julkilausuman) jälkeiseltä ajalta, se on aika kaukaa, mutta ajalta, jolloin myös avohakkuut olivat olennainen osa metsienhoitoa. Hakattiin vanhoja metsiä aukeaksi. Siinä mielessä pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. On se pyörä olemassa tälläkin hetkellä ja keskittyy lähinnä nuorien metsien avohakkuisiin.
Harsintajulkilauman jälkeiseltä ajalta on hyvinkin yhtymäkohtia tämän hetken metsänhoitoon. Tiedä sitten tarvitseeko kiirehtiä avohakkuita tai oliko 40-50 vuotta pelkästään avohakkutaloutta oikea ratkaisu. Kannattaako tälläkään hetkellä suosia ainoastaan avohakkuutaloutta tai ainoastaan eri-ikäistaloutta. Ettei vaan julkilausuman jälkeinen aika suosi kaikkea sieltä väliltä, on ne yhtymäkohdat siellä olemassa.
Muunneltu totuus, mielipiteeseen vaikuttaminen , trollitehtaat jne. On puolesta ja on vastaan. Kumpaankin suuntaan vaikutetaan (trollataan) ja vaikutetaan lopputulokseen. Kysymys on ääripäistä ja tuntuisi kovin epäjohdonmukaiselta, jos vastaukset metsienhoitoon ja poliittiseen päätöksentekoon löytyisivät ääripäistä.
