Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ei pidä ihmetellä myöskään sitä, että metsänomistajat kiilaavat hinnalla. Sillä kysymys on klusterin marginaaleista ja markkinan hallinnasta, joka mo. toimialana ei suinkaan tarkoita lämpölaitoksille raaka-aineen hinnan nousua. Päinvastoin, on yleinen trendi (suuntaus), liittyen myös muuhun puukauppaan ja korjuuseen.
Vapolla ja lämpölaitoksilla on varaa ostaa puuta ja tuskin on ehtoa menettelytavasta. Metsänomistajien ei ole pakko luovuttaa puuta ilmaiseksi ja osallistua talkoisiin. Pystykaupassa puulle ei paljoa hintaa jää.
Eli klusteri on kiilannut etunsa ja tarkoittaa myös sitä, että samat tuottomarginaalit siellä on käytettävissä myös mo. omalle korjuulle ja hankinnalla vielä enemmän. Vapo ostaa leimikoita kaikki puut samaan koriin, pinoon ja tienvarsihinta energiapuulle on 30+. Metsänomistajien omalla korjuulla on kiistattomia etuja, mm. metsävähennys tulee 3-4 kertaisena.
Hankinnan 3/4- osaa antaa jo marginaalia verrattuna pystyn 1/4- osaa vastaan. Samoin puumäärän osalta, sillä hoitamattomissa ensiharvennusmetsissä on puuta runsaasti. Usein 50-80 mottia ja rallikoiden (pieniläpimittainen ranka) teko ei oikein sovellu motokorjuulle. Vaaditaan myös ennakkoraivaus ja tulos jää vähäiseksi.
En alkaisi e-puukauppaa kympillä käymään oli mitta sitten mitä hyvänsä. Ilmaista puuta talkoilla, tuleehan siitä Kemera jolla voi kehuskella ja se on sitten siinä. Olen minäkin kemerarahoilla ostanut, viimeksi metsää.
Tuollainen 35 mottia pystyyn ei paljoa ole ja motohakkuuna käytännössä kuitua energiapuun hinnalla. Mo. toimialana voidaan päästä 50-80 tulokseen energiapuuta ja kuidun hinnalla. Nämä ovat vähän selaisia asioita, minkälaisen läppärin kautta itsekukin laskee. Puhumattakaan hankinnan eduista ja aika paljon siitäkin, että Mhy on ihan hyvä edustuslaitos ja jk. on metsän kasvatusmenetelmä.
Se on Puukin talkoilla pysty kympin luokkaa. Hankinnalla se on 3-4 kertainen. Kannattaa kotiuttaa ja hoitaa metsänomistajan toimialana ja ottaa vähennykset ja lisät hankinnan tuloluokassa. Mm. metsävähennys tulee 3-4 kertaisena. Mikä vaikutus metsänomistajan toimialana on sitten kuutiosaantoon, metsänhoitoon ja toiminnan katteisiin jne.
Jostain syystä on jäänyt käsitys, että metsänomistajan pahin vihollinen on toinen metsänomistaja. Ei luoteta metsänomistajan ei metsänomistajien ”edustuslaitoksen” toimintaan. On paljon vääriä mielikuvia (on yleinen ja luodaan uusia) Mhy:n toiminnasta ja mielikuvat vaihtelee paljon myös siitä, minne metsänomistajat kuuluvat. Kiinni jää yhteistoiminnan puutteesta.
Ettei vaan ole tarvetta tehdä analyysia. Ei vaan jäsenistön keskuudessa, vaan myös laajemmin. Mitkä ovat kipukohteet. Yksi olennainen kysymys voisi olla Mhy-lait, joilla Mhy:n toimintaa on rajoitetta ja rajoitetaan edelleen.
Vaikeaa näyttää olevan tuo kannatusmaksun periminen, joka kokonaisuudessaan on vähäinen ja antaa Mhy:n toiminnassa katetta.
Saahan sitä suositella maa- ja metsätalouden harjoittajalle kymppi tai kahdeksan pyöräistä kalustoa, jotka tuovat 2-4 15 kiinnon kuormaa tunnissa pinoon. Tai mönkijää kotitalouskäyttöön.
Metsänomistajilla on myös korjuuseen soveltuvaa kalustoa. Isännän linjan mahdollisuuksia lisää pitkään jatkunut kustannusten nousu. Avaa markkinaa ja puulle hintaa.
