Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tasa-arvon eetos ja yleinen tasapäistäminen johtaa heikkouteen metsänhodossa, kuin myös puukaupassa. Vuorineuvokset tykkää ja Ay-pomot. Tuskin kuitenkaan ”kollektiivi” on se hyödyllinen lähtökohta?
Puhtaaseen sähkön tuotantoon on panostettu ja tullaan panostamaan. Sitä vastoin metsissä energian tuotanto on eräänlaisen pakkosanelun vaiheessa. Hoitorästit ovat olemassa ja tavoiteltavaan hoidon tasoon ei ole päästy. Tuskin kannattaa pusikoiden varaan metsiensä tuottoa rakentaa. Ehkä on haukattu liian isosta kakusta, resurssit eivät ole riittäneet ja tarkoittaa vääjäämättä alijäämää metsissä. Resursseja on lisättävä, tai voidaan myös erilaisilla metsänhoidon tavoilla hoidon tasoon vaikuttaa. Vastustus on kuitenkin rajua, kuseksitaan mieluummin omille kintuilleen, kuin myönnetään metsänhoidon muutospaineita. Jotka ovat sittenkin jalostavan puuntuotannon puolesta?
Perko sentään tuottaa puuta lyhyellä syklillä (jatkuvatuotto), hyvin vähän on löytynyt vastinetta sille. Huonoa metsänhoitoa on, jos kehityskelpoiset luonnon taimistot raivataan pois ja aukostakin luonnon taimet poistetaan, viljellyn tieltä. Vastineeksi tuntuu kelpaavan taimettomat pienaukot, saadaan viljelyn piiriin nekin? Että sellaista peitteistä metsänhoitoa, mutta kyllä siitä vielä hyvä tulee, kun luontaiset vaihtoehdot otetaan huomioon?
Ei ole ristiriitaa metsänhoidosta. Metsälaki tarvitaan ja metsänhoidon suositukset, mutta luontaisen metsänhoidon avaaminen paljaaseen maahan on huono asia ja on antanut huonon tuloksen. Ilman mitään ennakkoarviota tai käsitystä siitä, taimettuuko vai eikö taimetu? Virhe on tehty jo silloin kun on avattu. Metsissä on kyllin kekityskelpoisia luonnon taimistoja ja taimettuvia metsäalueita, eivät rajoitu pelkästään suometsänhoitoon. Niitä on ja voidaan säästää ja ohjata, ei tarvitse mahosta aukosta jäädä odottamaan?
Luontaisesti metsä kyllä taimettuu, mutta ei väkisin. Siitä on huonoja kokemuksia ja jos luontaisen taimettumisen edellytyksiä ei ole olemassa, silloin on syytä viljellä. Metsiin muodostuu kehityskelpoisia luonnon taimistoja ja niitä muodostuu ihan hoitotavasta riippumatta. Siinä mielessä suositusten mukainen luontainen ”pakkotaimettaminen” on huono asia. Metsänhoidossa olisi syytä välttyä tällaiselta ennakko-ohjaukselta, ”pakkopullalta” ja luontaisen metsänhoidon idis onkin siinä, että pystyy ennakoimaan metsän luontaisen kehityksen ja jopa ohjailemaan sitä.
Metsiä ja vesiä on suojeltava, huolehdittava siitä, että metsät ja vesistöt voivat hyvin. Se on mahdollista, mutta nyt muutaman vuosikymmenen aikana. Sanoisiko hyvinvointivaltioon tehtyjen katteettomien lupauksien aikana, ovat osoittaneet. Myös metsistä ja vesistä on huolehdittava? Metsät soistuvat tälläkin hetkellä ja voi olla, että riittävä toimenpide metsien tuottokunnossa pitämiselle on ojitus. Tuskin siihen riittää vesien valuttaminen juuriston pintakerroksessa. Auttaa hiilikeskutelussa ja suometsän hoidossa, mutta onhan neljännes metsän kasvusta saavutettu jo tähän mennessä soiden ojituksella?
Onhan näitä metsänhoidon kukkasia, pusikoita ja raiskioita ja kun ei edes tunnu olevan pyrkimystä parempaan metsänhoitoon. Tyydytään nykyiseen tilanteeseen ja kehuskellaan saavutetuilla tuloksilla. Perkon sanoin: ”50 vuotta sitten hävitettiin virheellisesti lakiin vedoten hyväkasvuisia puustoja vajaatuottoisiksi määriteltynä”. Näin toimittiin vanhan lain aikana ja samoin toimitaan nykyisen uuden lain aikana. Hyväkasvuisten puustojen rajaa vajaatuottoisiksi on viety pidemmälle ja takaporttina käytetään edelleen avohakkuita.
Turvepöly leijuu ilmassa ja leijuu vedessä ja aiheuttaa kertymiä ja kasvustoja. Kasvustoja erityisesti lämpimän veden aikana vesistöihin. Hitaasti virtaava pienvesistö voi täyttyä massasta, mutta suuret vesistöt, kuten reittivedet. Niissä on niin kovat pohjavirtaukset, ettei turvepöly asetu pohjalle. Se menee vitausten mukana matkoihinsa, minne asti sitten meneekin? Turvetuotannon alasajo oli virhe ja sen, turvetuotannon ongelmat olisi voitu hoitaa.
