Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Minulle se on aivan sama, kunhan taimistot jäävät ehjäksi, se on tavoite.
Toimituskauppa ei nosta korjuun kustannuksia ”pilviin” ja ei ole sitä rahaa johon Jätkä vetoaa. Se on pystykauppa joka nostaa kustannuksia ja on tehdashintana Viron luokkaa. Korjuun kustannus on metsänomistajien rahaa myös Virossa, siellä ei kuitenkaan korjuun kustannuksia kierrätetä ”tukun” kautta, niin kuin Suomessa tehdään. Virossa on enemmän maksuvaraa puusta.
En omista kalustoa, vaihtoehto tietenkin on lisätä pinta-alaa ja hankkia oma kalusto. On sitten jatkajan asia mitä tekee. On toiminut tähän asti myös ostopalveluina ja tienvarsikauppoina.
Virossakaan ei tehdä pystykauppaa kuin yhden prosentin verran. Siellä tehdään toimituskauppaa, eli puutavarayhtiöt eivät ole kotiuttamassa metsänomistajan rahoja eli korjuun rahoja, niin kuin Suomessa tehdään.
Ei mitään uutta AY-rintamalla, mehtäukon mielestä metsänomistaja saa kantaa puunsa tienvarteen vaikka sapilailla. Riittää kun maksavat klusterin puista monopolin etuutta vastaavan palkan. Mehtäukko ei usko, että sopimusta ei tule. En ole valmis maksamaan klusterille, teen mieluummin omana toimialana, omalla kalustolla ja ostopalveluina. Kotiutan rahat ja kysymys on myös myös metsätalouden tuotoista ja toimintatavasta. Kuten myös Virossa ja Ruotsissa toimitaan.
Veikkaisin, että viljelymetsiä on vielä paljon vähemmän, jos vaikka kylväen uudistetut metsät menevät sinne keinolliseen, ovat luonnon omat kylvöt luontaista. Voi olla varttuneesta metsästä vaikea todeta mitä on. Epäonnistuminen viljelyn kannalta on tietenkin huono asia, mutta luontaisen täydentymisen kautta lisää jopa monimuotoisuutta. Sitä kaivattaisiin lisää myös muussa metsätalouden toiminnassa. En väitä, että epäonnistumisen kautta, mutta liiallinen kapea-alaisuus ei ole hyväksi. Kärjistäen; ei pitäisi antaa häiritä sen, että lähdetään vaikka kottikärrystä ja päädytään kantavaan kuormatraktoriin, tai lähdetään pokasahasta ja päädytään uusimpaan motokalustoon. Kaikkea sitä mahtuu sinne välille ja on kiinni tehtävästä diilistä. Myös metsänomistajan diili voi olla parasta klusterin logistiikkaa.
Kaikki metsät eivät ole viljeltyjä. Villi arvaus voisi olla, että yli puolet on luontaista ja sitä osuutta vielä lisää epäonnistumiset ja luonnon tuhot. Syntyy vajaatuottoisuutta ja sen puolesta kannattaisi runkolukua jättää enemmän. Nuo Jeessin lakirajat ovat hyvinkin perusteltuja välttää, kuten myös nuorien metsien harsinta.
