Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kemijärvi on hyvissä käsissä ja hanke on tarpeellinen, on sitä myös Lapin hyvässä kehitysvaiheessa olevien metsien hoidon kannalta. Myös Finnpulpin hankkeen suunnittelu Kuopioon jatkuu. Puuta riittää ja sen käyttö ja metsien hoito on tarpeellista myös niillä alueilla. Ennemmin kuin jäädä luontohankkeiden, vesistöjen ja ilmaston reservaatiksi. Paineita asetetaan mm. EU:n suunnalta. Niin arvokkaita kuin nekin hankkeet ovat, ei kuitenkaan auta metsiä seisottaa pystyyn, vaan hyvällä hoidolla on mahdollista edetä, myös ilmaston ja vesistöjen osalta.
Mitä virkaa metsänomistajien edunvalvonnalla on, jos sitä ei ole tai sitä ei käytetä.
Mhy:n jäsenmaksun tilalle pitäisi saada metsänomistajien ammattiliiton jäsenmaksu ja edunvalvonta, johon halukkailla metsänomistajilla on vapaa pääsy.
Ja tehdä Mhy organisaatiosta palveluorganisaatio, jos ei sitä vielä ole, joka ”edistää metsänomistajien harjoittaman metsätalouden kannattavuutta ja tuottaa metsänomistajien tarvitsemia palveluja”, niin kuin Perko tuolla toteaa.
Palvelun tuottajia on paljon metsäalalla ja näin se kuuluu ollakin. Palvelutuotanto ei voi olla yhden tai yksien varassa metsäalallakaan. Jos noudatetaan lähellekään samoja pelisääntöjä, palvelutuotanto myös toimii ja säilyy tasapainossa.
Näin ei kuitenkaan ole metsäalalla. On monen kirjavaa tapaa hoitaa perintä. Ns. ”ilmaispalvelut” ovat tässä avainasemassa ja sotkevat markkinan. Tiedossa ei ole, että ainakaan Mhy:s hoitaisi perinnän jollain muulla tavalla kuin laskuttamalla. Sitä samaa toivoisi myös yhtiöiltä.
Ostettavan tuotteen hinnasta toteutettava perintä sotkee markkinan ja harhauttaa uskomaan ilmaispalveluihin. Ilmaispalveluja ei ole ja palvelut on syytä maksaa laskulla. Metsänomistajien edunvalvonnan toivoisi puuttuvan tähän.
Saisi olla enemmän kriittistä myös harmailla vyöhykkeillä. Tuo reaaliaikainen ilmoitusmenettely on aika paljon luvattu. Niin hyvä ja toivottu kuin se onkin, on myös päinvastaista ilmapiiriä. Premminkin hirvikannan hoitoon keskittyvää ilmapiiriä, esim. nuolukivien sijoittelussa.Tuodaan nuolukivi maille ilman lupaa. Sillä herkut, se nuolukivi ja taimistot vetävät hirviä puoleensa kuin magneetti. Paikallaan olisi esim. koulutus ja seuroilta jopa vahinkojen torjunta (karkotteet nauhat suojaus ym. toiminta). Sen sijaan, että keskitytään hirvikantojen hoitoon ja kuulostellaan tuleeko niitä ilmoituksia vai eikö tule.
Täällä tehdään juuri kaikkea tuota ”hankintapystytoimituskuittikauppaa”. Täälläpäin on puunostajia jotka ostavat puuta, eivät menettelytapoja. Ne huolet jäävät metsänomistajan harmiksi. Jos kysymys oli minkälaisella kalustolla jk hakkuuta tehdään, on siinä olennaista myös menettely ja kauppatapa.
Monimuotoisuutta kaivataan myös metsän menettelytapoihin. Ei se riitä, että se iso moto käy tekemässä harvennuksen tai avohakkuun ja se on sitten kuusen istutus. Sekään ei riitä, että se iso moto hoitaa sen hakkuun teollisuuden toimialana. Puukaupaa tehdään myös metsänomistajan toimialana. Puukauppa tuo vaihtelua, lisää vaihtoehtoja kaluston käytölle ja niin myös metsänhoidon osalta. Ei ole pakko hyväksyä yhden tavan puukauppaa tai yhden tavan metsänhoitoa. Kovin kapea-alaista se on ja vielä pelotellaan sopimattomista vaihtoehdoista. Mikä sopimaton se metsänomistajan vaihtoehto on? Onko se teollisuuden toimiala jollain tavalla turvassa näiltä kielteisiltä vaikutuksilta? Tamppaamiselta puukaupalta jne.
Ottaapahan mehtäukko vakavasti tai ei ota, mutta selitys voi olla, että virheitä on tullut tehtyä ja jouduin aloittamaan jo 60-luvulla ja osittain jo 50-luvun puolella. Ei siihen aikaan ollut traktoreita metsässä ja aika harvassa oli myös moottorisahat. Mutta sitä enemmän oli hevosia ja sen aikaisia metsätyömiehiä. Metsurit tulivat vasta myöhemmin.
Se tässä vähän ihmetyttää, onhan metsätyö muuttunut, en suinkaan tarkoita että olisi muuttunut huonoon suuntaan. Hyvä, ettei tällä hetkellä mennä savotalle korkokengissä ja siisti paita päällä. Ei sinne ennen päässyt, oli käveltävä tai hiihdettävä tai mentävä hevosella, jos oli ajomiehenä.
Ihmetyttää myös metsänhoito. Sehän ei ole muuttunut miksikään, sitä vaan sovelletaan eri tavalla tällä hetkellä ja ollaan vähän hukassa jatkuvan kasvatuksen osalta, kun ei oikein tiedetä mitä se on.
Eihän siihen aikaan oikein muuta ollutkaan. Hoidon osalta oli hallussa, mutta korjuun osalta oli samoja ongelmia kuin tänäkin päivänä. Jatkuva natina korjuuvaurioista, juurenniskat auki ja tyvet ruvella.
En oikein usko, etteikö nykyisellä kalustolla pystytä parempaan.
AJ: Voisin kirjoittaa jotain tuosta maisemakonttorista. Eiköhän se ole yhtä arvokas metsänomistajalle kuin urakoitsijalle. Vielä suuremmalla syyllä, onhan metsällä lisäarvonsa.
Tehdään myös sen eteen töitä, että uudistumiselle on edellytykset olemassa. Ja se eteen, että jatkuva metsänkasvatus kuuluu metsänhoidon ja hakkuiden piiriin. Pidän metsänomistan korjuukalustoa tarpeellisena ja jk:n näkökulmasta hyvinkin tarpeellisena.
Ei niinkään puukaupan näkökulmasta. Kierrätetään tukun kautta, niin kuin muussakin alkutuotannossa ja hyväksytään pientä tukea tuottamattomasta työstä. Tuskin Mhy on sen paremmassa asemassa. Metsäasiat kannattaa pitää omana toimialana ja se maisemakonttori myös.
