Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Puupelloiksi voidaan luonnehtia myös Suomalaista viljelymetsätaloutta. Ei välttämättä tarvitse lähteä maailmalle vahtimaan mitä muut tekevät. Paperin valmistus tuottaa kansallista hyvää myös Suomalaisille, mutta riittääkö kaikille. Sammalet voivat olla monessa suhteessa jopa parempi vaihtoehto. Edistää ainakin monimuotoisuutta.
Kannattaako näistä asioista kovin paljon väitellä, kun samaan päämäärään päästään avohakkuiden kautta. Luontaisten taimistojen kautta ja toisaalta jaksottaisessa viljelyn kautta. Muuten hoitomuodoissa on päällekkäisyyksiä ja sopivat vaikka samaan metsään.
Kasvussa, kustannusrakenteessa, jos vaikka elinkeinorakenteessa voi olla eroja, mutta kannattaako niistäkään olla huolissaan. Hoituisivat kyllä jos ismit asettuisivat kohdalleen.
Minun jk hakkuut eivät ole metsälain soveltamista, hakata lain sallimille alarajoille ilman kehityskelpoista taimistoa. Ei myöskään mahoja pienaukkohakkuita ilman kehityskelpoista taimistoa.
Eivät ole ns. harvennushakkuita, joita täällä tuputetaan. Niiden osalta kysymys on jaksollisen metsänhoidon harvennushakkuista ja jos kysymys on uudistettavasta metsästä, menee avohakkuuseen. Jonka jälkeen on taas mahdollisuus jk metsänkasvatukseen (hakkuisiin), tulevien tilanteiden mukaisesti.
Metsälaissa mentiin sikäli liian pitkälle, että sallittiin jk metsän kasvatus, ilman jk metsän kasvatukselle asetettavia vaatimuksia.
Ja mitä tulee tähän kiistaan täällä. Ainakin omissa jk hakkuissani, jk metsät täyttävä edellytys tarkoittaa runkopuuta, (ei harvennushakkuita), joka on kilpailukykyinen puunhinnan kuin myös korjuun kustannusten osalta.
Mm. Tiedä ollaanko samalla asialla. Toivon mukaan on muutakin, ei vaan yhtätapaa toimia. Yhtiöt luokittelevat jk metsät pääsääntöisesti harvennusmetsiksi. Tuppaa olemaan hinnasta ”kymppi” pois, vaikka on tarjota tukkimetsää. On hyvinkin luokiteltavissa avoluokkaa.
Onnistuu myös toimituskauppana ja korjuu ostopalveluna, tuskin kuitenkaan kaikkien yhtiöiden kanssa. Yhtiöt maksavat mielellään puusta. Tiedä onko sinulla Mm. väliä, maksaako korjuun yhtiö vai metsänomistaja. Metsänomistajana maksan mielelläni.
Yhtiö ei laita vastaan, jos metsänomistaja hyväksyy yhtiön tarjouksen ja maksaa. Voidaan hoitaa myös muulla tavalla. Ei oikein sovellu yhtiön pystykauppaan ja korjuuseen.
Hinta ja kustannuspuoleen on myös toisenlaista näyttöä. Väittämät halvemmasta puunhinnasta ja kalliimmista korjuun kustannuksista eivät aina pidä paikkaansa.
Niin kuin ei sekään, että ”kuitataan” jk:n oletetuilla alemmalla puunhinnalla ja kaliimmilla korjuun kustannuksilla jaksottaisen kustannuksia. Saadaan jaksottainen vaihtoehto näyttämään paremmalta vaihtoehdolta. Koplaus se on tämäkin ja näyttää onnistuvan insinööriltä.
