Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Mm, ei ollut hihasta olettamuksia, on ihan omasta toiminnasta. Yritin sanoa, että yhtiöt eivät suosi peitteistä metsän kasvatusta. Se näkyy mm. yhtiöiden hinnoittelussa ja näkyy myös ohjauksessa. Väittäisin, että sopii paremmin tienvarsitoimituksena.
Jees edelleenkään ei ole mistään uusintakierroksesta kysymys, vaan puukauppatavasta joka metsänomistajalle sopii. On riittävä syy käydä puukauppaa muulla tavalla, jos esim. jk metsää koskevasta puukaupasta ei päästä sopimukseen.
Pystykauppa ohjaa puukauppaa ja metsänhoitoa ja ainakaan ns. isojen yhtiöiden tapaan käydä puukauppaa jk. metsän kasvatus ei kuulu. Peitteisen metsän kasvatusta ei suosita.
Mm. siitä syystä on perusteltu syy käydä puukauppaa muulla tavalla ja yhtiöiden kanssa, joille se sopii ja vielä tavalla joka metsänomistajalle sopii.
Ja näin kun on, on viisainta ottaa puukauppa omaan ohjaukseen ja käydä puukauppaa yhtiöiden kanssa, joille se sopii.
Jees ei ole mistään uudesta kierrosta kysymys, vaan kyllä tämä on tätä ja tulee myös jatkumaan. Eihän jaksollisen metsät kuudessa vuodessa ole voineet muuttua jk metsiksi, vaikka laki soveltamisen sallii. Tarvitaan ammattitaito ja kerrotaan myös tutkimuksen vaativan lisäaikaa.
Mutta niissä kohteissa jotka sitä ovat, tuskin on syytä pelotella hinnoilla tai muilla alempiin tuottoihin viittavilla väittämillä. Myös päinvastaisia kokemuksia on.
Puuki: Kysymys oli metsänhoitotavasta ja sen paremmuuden vertaamisesta. Ei puukauppatavasta ja siitä, että jaksottaisen paremmuutta ei voi perustella vaihtoehtoisella sijoitusmuodolla noin yleensä ja vielä niin, että se paremmuus koplataan jk. metsän kasvatuksen alkupääomasta.
Toisaalta myös puukauppatavasta. Ehkä niinkin kun mehtäukko maalaa. ”Tunarointi kaupantekovaiheessa pölläyttää tuhkia pesässä”. Näin se tekee, mutta on myös siinä mielessä huonosti toivottu kauppatapa. Jos vain pystykauppa sopii, mutta ei sitten muita kauppatapoja. Niistä muista kauppatavoista rangaistaan.
On riittävä syy käydä puukauppaa muulla tavalla. Ostopalveluna ja toimituskauppana. Ei vaan pienet kaupat, vaan kaikki kaupat toimituskauppana, niin myös jk kohteet.
Aivan oikein mehtäukko, ei mitään uutta jk. puukauppaan ja metsän kasvatukseen.
Puuki: On arveluttavaa perustella jaksottaisen paremmuutta vaihtoehtoisella sijoituksella, jolla tarkoitat, uudistuskulujen jälkeen jäänyttä ylijäämää. Joka saadaan, kun verrataan tasaikäisen parempaa hakkuutuloa, vastaavaan jk. metsän hakkuutuloon. Vaihtoehtoa olet tarjoillut lukuisia kertoja (28.11.2020, 13.27) jo aikaisemmin, se on myös torjuttu.
Pitää tietenkin paikkansa sijoitusmuotona, mutta on arveluttavaa sillä metsänhoidon paremmuutta perustella. Koplata jk. metsän alkupääoma jaksollisen tuotoksi, olkoon vaikka vaihtoehtoisesta sijoitusmuodosta kysymys. ”Näillä spekseillä mennään ja lasketaan kannattavuusvertailu”, näin olet ilmoitanut.
Pystykauppa ohjaa puukauppaa ja metsänhoitoa, sillä ohjataan myös jk. metsän kasvatusta. (Se on puunhinnasta kymppi pois ja korjuu ansaitsee lisähintaa, kun kysymys jk. metsän kasvatuksesta.) Eihän se kuitenkaan näin mene, jk. metsä ansaitsee oman huomionsa ja kohteissa, joissa kasvatetaan (huom. tuotetaan) runkopuuta, mennään kyllä päinvastaisilla arvoilla. Aina on metsänomistajalla mahdollista tuottaa puuta teollisuudelle, ei se ole kiinni metsänhoitotavasta ja jos on tarjota puuta teollisuudelle, sitä myös ostetaan.
Ihmetyttää hieman ajourat jk. metsässä, jotka koetaan haittana. Samanlaisista ajourista on kysymys kuin jaksollisen metsässä, tuskin poikkeavat toisistaan. Korkeintaan jk. metsän kiertoaika on pidempi ja korjuukertoja tulee enemmän. Ei välttämättä edes samoille urille ja hakkuuvälit ovat suunnilleen samat.
Aina puut on saatu korjattua metsästä, aiheuttaako tämä nyt haittaa puunkorjuulle tällä hetkellä. Motot ovat ulottuvia ja nostavat isojakin puita. Ei niiden tarvitse päästä puun juurelle, niin kuin ennen aikaan hevosella oli päästävä.
Olikohan silläkään väliä, vaikka se myytävä palsta olisi jk. metsää. Sen voi hakata aukeaksi ja sijoittaa, voi tehdä myös vaihtoehtoisia sijoituksia. Tiedä sitten voidaanko metsänhoidon paremmuutta näin määritellä.
Tuskin kuitenkaan, eiköhän siihen tarvita todelliset hoidon kustannukset. Kustannukset, joilla pelataan ja joilla metsähoidon paremmuutta yritetään perustella, voivat olla myös päinvastaiset. Näinkin on käynyt ja kuka se lopulta sanoo, minkälaisesta metsänhoidosta on kysymys.
Kapitaali voi olla myös metsänomistaja. Se on perusteltua, sillä metsätalouden asioissa vaihteluväli on usein kymmeniä prosentteja. Voi olla puoleen jos toiseen ja on myös seikkoja, joita ei välttämättä oteta edes keskusteluun.
Tottahan tiukkaan voidaan väitellä muutamasta eurosta tai prosentista tai prosentin kymmenyksestä. En väitä, että väittely pikkuasioista tarpeetonta olisi, mutta väistämättä suuruusluokkia jää kaipaamaan.
Onhan ne pikkuasiat selvitettävä, mutta tuskin metsätalouden kehittämistarpeita niillä edistetään. Tiedä sitten mistä on, ei huomata ei puututa, väitellään mieluummin pikkuasioista.
Jeessi on siinä oikeassa, jos vaarana on kapitaalin kiinnipito ja seisottaminen. Menee hyvinkin miinuskorolla vuosia. Siihen ei ole pakko suostua, voidaan hoitaa myös välittömästi ja kotiuttaa, muuttamalla hieman kauppa- ja vastuusuhteita.
On aika paljonkin sama asia kuin mehtäukon kapitaali. Mehtäukko pitää kapitaalin omana ja klusterin toimialana ja ei salli tavan metsänomistajalle kotiuttamista.
Mehtäukolle ilmoituksena; toimii myös tavan metsänomistajalla, ei siihen välttämättä omaa kalustoa tarvita. Toimii kilpailluilla puun ja korjuun markkinoilla ilmankin kotiuttaminen ja vältytään kalliilta koneinvestoinneilta. Toinen asia sitten on yhteistoiminta osuuskunnat tilayhtymät yhteismetsät jne.
