Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Turvepöly leijuu ilmassa ja leijuu vedessä ja aiheuttaa kertymiä ja kasvustoja. Kasvustoja erityisesti lämpimän veden aikana vesistöihin. Hitaasti virtaava pienvesistö voi täyttyä massasta, mutta suuret vesistöt, kuten reittivedet. Niissä on niin kovat pohjavirtaukset, ettei turvepöly asetu pohjalle. Se menee vitausten mukana matkoihinsa, minne asti sitten meneekin? Turvetuotannon alasajo oli virhe ja sen, turvetuotannon ongelmat olisi voitu hoitaa.
Muutos on aina mahdollisuus ja eihän 1900 luvun ojituksista saatua hyötyä ole syytä aliarvioida. On tullut lisää tuottavaa metsäpinta-alaa ja lisää tuottavaa puustoa. Se ei ole yksin toteutuneesta metsänhoitotavasta. Kysymys on alunpitäen soistuvien metsien ojittamisesta ja sama ilmiö jatkuu tämän päivän metsänhoidossa. Avohakkuut lisäävät soistumista, joten ojitus ja ojien kunnostustarvetta on edelleen. Siihen tarpeeseen metsänhoidolla voidaan vaikuttaa.
Turvetuotantoalueet olisi voitu salaojittaa, jos toimenpide on riittäväksi todettu. Turvetuotantoalueiden valumavesiä on tutkittu, mutta vähemmälle huomiolla on jäänyt turpeen-noston ilmalaskeuma. On valtakunnallinen ilmiö ja ilmeisesti sitä ei ole tutkittu. Turpeen-nosto imuvaunuilla, jotka puhaltavat turvepölyn taivaalle. Oliko turvepöly tarkoitettu suodatettavaksi, joka ei ainakaan siinä mitassa ole toteutunut. Puhaltaa korkeat turvepatsaat taivaalle, jotka näkyvät (näkyivät) ainakin 20 km päähän ja vaikutusaluetta voi vain arvailla. Havaintoja turvepölystä vesistöjen pinnoilla ja rannoilla oli kymmenien kilometrien matkalla lähtöpisteestä? Turvepölyllä oli tramaattinen vesistöjä pilaava vaikutus esim Rautalammin reitillä. Nyt turpeen-noston päätyttyä, vesistön tila on korjautunut hyväksi, niin ainakin Iisveden osalta.
Netti itsessään on jo korvannut virastotalot. Tolopainen on hyvinkin oikeassa hiilenkierrosta. Ongelma on ollut, kun energiatuotannossa on käytetty samaan aikaan sekä fossiiliset että orgaaniset polttoaineet. Sitä ei metsien hiilinielu riitä korvaamaan ja metsät ovat siinä mielessä osa hiilinielua. Energiatuotannossa siirrytään päästöttömiin energiamuotoihin, kuten esim aurinko, tuuli, vesivoima, ydinvoima, vety, jolla tullaan korvaamaan fossiiliset polttoaineet…
Illuusiosta hyvinkin ja poliittista yksimielisyyttä ei ole. Uskotaan, että kotimaiselle kulutuksella voidaan auttaa yhteiskunta eteenpäin. Voi olla toiveajattelua ja velkarahalla, kulutukseen ovat menneet. Eihän kotitalouksien pääomat ole sitä varten, auttaa hetken, mutta mitä sen jälkeen, kun pääomat on syöty. Oikeistohallitus yrittää tavoitella tasapainoa ja tuleva vasemmistohallitus samaa kulutuksen kautta. Onhan se nähty ja vielä etupainotteisesti. Hölmöläisten politiikkaa, hyvinvointivaltioon (elämiseen) on uhrattu. Valtion velka on 200 miljardia ja jokaista suomalaista kohden 30 tuhatta euroa.
Metsistä 60 prosenttia on yksityisomistuksessa ja teollisuuden käyttämistä puumääristä jopa 80 prosenttia tulee yksityismetsistä. Tätä arvopohjaa, metsänomistusta pidetään kuitenkin yhteisenä omaisuutena ja väitetään jopa; metsänomistajat pilaavat metsäomaisuutensa ja että, metsätalous elää yhteiskunnan tukien ja infran varassa. Mistä tässä on kysymys, tuskin ainakaan metsien yksityisomistuksesta? Vielä ”metsäreformien” alkuaikoina, 100 ha metsää pidettiin metsäelinkeinona, nyt 1000 ha siihen ei riitä. Metsät ovat tällä hetkellä sivuelinkeino tai liitännäiselinkeino. Sen sijaan metsien puustopääomien jalostamisesta (puukauppa, korjuu, kuljetus, mh/viljely) on tullut metsien pääelinkeinoja. Mm. siinä mielessä väittämät metsien pilaamisesta ja ylenmääräisestä tukemisesta ovat outoja? Metsänomistajat ovat menettäneet otteensa metsiinsä elinkeinona? Ay-liikkeen omistus (reformit) metsäelinkeinoista ovat toteutuneet ja sitä vihreät, olkoon beljakovilainen ay-liike täydentävät? Pahan kerran yli on menty yhteiskunnassa ja sitä rataa menee myös metsissä?
Diskuteeraamisella voitetaan aikaa ja se tuskin on eduksi, jos ajankohtaista päivittämistarvetta on. Vaihtoehdoksi tietenkin sopii, hyvinvointivaltio tarvitsee rahaa. On tarvinnut ja on asioita, joista päätetään ja riippuu siitä, kummalla puolella pitkää siltaa asioista päätetään. Väittämät metsänhoidosta tuntuvat olevan kovin poliittisesti aktivoituneita?
On ollut uutisia: Metsäohjelma 2050 Veli Pohjonen, löytyy netistä. Ohjelma on vaiheessa 2000-2025 ja kerrotaan tavotteiden toteutuneen vain osittain. Nyt uudelta kaudelta teollisuus odottaa enemmän, on ilmastohaasteet ja ennen muuta huolta hiipuvasta kansantaloudesta. Vanhan kauden lähtötilanteessa metsänhoito oli vielä sulkutilassa ja nyt uudelta kaudelta, tuskin on väärin odottaa metsänhoidon yhteensovittamista. On tarpeen muutenkin, metsäelinkeinojen sosialisoimisen kannalta?
