Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Visan 66 vuoden 860 kuuutiota tekee 13 m3 vuodessa ja vertailuna jk:ta 200 kuution puustopääomalla ja 5 kuution vuosikasvulla tekee 10 m3 vuodessa. Osoittaa suhteellisuustajun puutetta ja esitetään monenlaista moskaa väittämien tueksi?
Konsta: ”Suurempi puustopääoma taas aiheuttaa suuren tappion suhteessa päätehakuupuuston tuloon”. Minkä tappion, tuskin laskennallisilla sijoitustuoton menetyksillä voidaan osoittaa metsänhoidon paremmuutta, kun tutkimus osoittaa myös, että puustopääoma tuottaa ja ei ole jäämässä alemman tuoton tai hinnan vaihtoehtoja?
Jatkuvan kasvatuksen tuotto poikkeaa olennaisesti, jaksottaisen kasvatuksen kehitysluokkajakaumaan perustuvasta tuotosta. Jatkuvassa kasvatuksessa ei tule tuottamattoman kasvun vaiheita (aukko), ei myöskään jaksottaisen alemman tuoton vaiheita (nuorimetsä). Vaan tuotto säilyy tasaisena kiertoajan/kiertoaikojen ajan ja yli. Väitetään, että jaksottaisen kasvatuksen loppuvaihe riittää kompensoimaan, jaksottaisen kasvatuksen aloitusvaiheen tuoton. Eihän se näin mene, jos jatkuvassa kasvatuksessa käytetään vastaavia puustopääomia. Tarkoittaa tuplat suositusten mukaisiin puustopääomiin. Sen on myös tutkimus osoittanut, kuten Kujala ja monet muut, ovat näillä palstoilla osoittaneet.
Tuntuvat tuontitullit tekisi hyvää Suomenkin taloudelle. Loppuisi nykyisen kaltaiset kulutusjuhlat siihen paikkaan. Kummasti heräisi ajatusta siitä, miten voisi tuottaa hyvinvoinnin ja toimeentulon eteen hyvinvointia itse ja suomalaisille. Sen työttömänkin kannattaisi mennä töihin ja tienata ihan oikeaa rahaa ja huolehtia toimeentulostaan.
Eihän se valon määrä ole ratkaisu tähän ongelmaan. Jostain syystä lähdetään siitä, että valoa lisäämällä taimettuminen varmistetaan. Lähtökohta on otettu jopa lakiin, puustopääomat puolittamalla (tuplat kasvusta) varmistetaan taimettuminen. Eihän se näin mene, luontoa ei voida pakottaa. Sanotaan, ettei kukkokaan käskien laula, näin toimii myös luonto. Taimettuu, metsä uusiutuu, jos edellytykset ovat olemassa. Metsän uusiutuminen ei ole tässä mielessä riippuvainen puustopääomista. Tällaisilla pakkotoimilla tehdään hallaa Suomalaiselle metsänhoidolle. Luonnon mekanismeja voidaan seurata, pitääkin seurata, avustaa ja ohjata, mutta ei pakottaa. Visan luontainen on hyvinkin tähän sarjaan kuuluva ja voidaan siinä mielessä pitää hoitotavasta riippumattomana toimintana.
Tuplat puustopääomissa ja metsien tuotossa (kasvussa) on se ongelma. Metsänhoidon suosituksissa on perusteltua toimia tähän suuntaan. Myös avohakkuun osalta, jos metsä on saavuttanut päätepisteensä, onhan metsä uudistettava. Mutta myös, ennakoivalla metsänhoidolla uudistamisen ajankohtaan voidaan vaikuttaa.
Visa: Eihän siemen- ,suojus- tai ylispuut ole perinteisesti olleet jatkuvan kasvatuksen metsiä. Niitä on aina pidetty jaksottaisen metsinä ja siinä mielessä vertailu jatkuvaan kasvatukseen on turhaa. Missä ovat ne tuottavat metsät tienvarsilla, on edelleen kysyttävä? Onko metsänhoito jollain tavalla ymmärretty väärin? Paljon on pusikoita ja hoitamattomia metsiä, vajaatuottoisia, arvopuustosta putsattuja jne… Kannattaako Visa hehkuttaa jaksottaisen ylivertaisilla tuloksilla (lukija samaistuu), jos ei ole käsitystä valtakunnan metsien todellisesta tilasta. Aikanaan metsien liiallisesta harsinnasta luopumalla, metsien tuotto saatiin tuplattua. Se oli hyvä tulos, mutta nyt ollaan palamassa huonoon suuntaan.
AJ: Ei ollut metsänhoidon ohjeistuksesta, oli hoidon ja metsien tuoton puutteista ja siitä, että jaksottaisen metsänhoidon sisäinen ohjaus ei vielä tarkoita jatkuvaa kasvatusta. Tilastot ei valehtele ja nämä hoidon ja tuoton puutteessa olevat metsät ovat jaksottaisen metsiä. (korj. 1.4 klo 19:06)
