Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Sitoutunutta pääomaa käytetään monella tapaa hyväksi. Nähdään ”kristallipallosta” ihmeellisiä asioita. ”Mm. kriteereiltään täyttävä metsäpalsta ja vakiintuneet pankkisuhteet”. Pallin antamilla tulosteilla nutjautetaan sitten uusi palsta.
Toinen asia on metsätalouden kannattavuus, sitä tuskin voidaan verrata ainakaan kannattavuuden perimmäisessä tarkoituksessa. Ettei vaan puliveivaaminen heikennä sitä.
Tavan metsänomistaja ei ole pörsseissä ja ei harrasta kustannuslaskentaa. Eihän siihen ole edes valmiuksia. Tiedä sitten meneekö metsätalous elinkeinona tai edes sivuelinkeinona liian laskennalliseksi tai tieteelliseksi. Vastakkainasettelu kuuluu asiaan, siihen kuuluu myös omia kantoja, mutta jos jumi iskee, se vie huonosti eteenpäin.
Eihän se sitä voi olla, hyvästäkään tutkimuksesta ei oteta käytäntöön kuin tutkimuksen parhaita osia ja tuskin laskentakaan kaikkea voi selvittää. On paljon asioita, jotka syystä tai toisesta jäävät huomiotta ja jäävät jälkilaskentaan.
Tavan metsänomistajalle jää pakostakin kokemustieto. Silläkin pärjää, jos on hyvät yleistiedot metsätaloudesta, tuskin hyvää mututuntumaakaan voi väheksyä.
Auttaisiko tuo hakata joka toinen puu luontaista ja joka toinen puu jaksottaista. Tai kasvattaa joka toinen puu luontaista ja joka toinen puu jaksottaista. Se on vähän kuin puukauppa ja korjuu sen mukaan. Ovat sotkemassa, mutta saadaanhan keskihinta ja puut kasvamaan keskivertometsässä. Tuppaa muuten jäämään tallintakusiin. Eihän se ole mistään kotoisin, jos metsänkasvattamisesta rangaistaan ja puukaupassa lisät jäävät saamatta.
Syysmyrskyt ovat pahoja, aikoinaan Manta (26.10. 1985) oli niistä pahimpia. Sitä edelsi kahta viikkoa aikaisemmin ”pikkumanta” joka teki jo tuhoja. Mantalle luvattiin sisämaahan keskituulta 12 m/s ja mitattiin 19 m/s ja puuskissa mitattiin pohjoisessa jopa 40 m/s ja etelämpänä sisämaassa 30-35 m/s. Näistä luvuista ollaan vielä kaukana ja toivoa sopii ettei satu kohdalle. Mauri pohjoisessa tuntui olevan vielä pahempi myrsky.
Yleensä hankintalisät eivät ole riittävä korvaus omalle korjuulle, saatikka investoinnille kalustoon. Se raha ei vaan tule pystykaupan maksatuksesta tai hankinnan 10 % osuudesta, jotka yleensä ovat klusterille kelpaamottomia kohteita. On mentävä pidemmälle ja keskitettävä kaikki puukauppa toimituskauppaan ja alettava käydä kauppaa samoista puista ja samoista rahoista klusterin kanssa. Ainakaan omasta puolestani en ole halukas maksamaan klusterille hyvinvoinnista.
Aivan AJ: Sopimuksesta on kysymys tässäkin tapauksessa ja vaihtoehtoisesta tarjouksesta, josta ilmenee koko paletti. Yhtiö ilmoittaa omat hintansa, myös korjuun hinnan. Sen mukaan saa valita ja vertailla vaihtoehtoja, ottaako yhtiöltä, tiettääkö ulkopuoleisella urakoitsijalla tai tekeekö omalla kalustolla. Yhtiön logistiikasta tämä on ja aikatauluista.
Yhtiötä kiinnostaa puut joita on ostamassa ja tavasta jolla saa ne puut haltuunsa. On asia jota ei kannata verrata vanhaan ja käydä laskemaan tikulla kauppatapojen paremmuutta. Johan tuolla oli AC:n näkemystä ja hintatietoa mistä on kysymys. Tuskin Visakaan toimisi niin kuin toimii ellei kannata. Onhan tässä yksi vaihtoehto lisää muiden vaihtoehtojen joukossa.
Mitä ilmeisemmin teet hankintaa ostopalveluna, en väitä että paljon poikkeaisi omastani. Omalta osaltani on liikaa huonoja kokemuksia pystykaupasta ja hankintaa pidän sikäli puutteellisena, että tarvitaan oma erillinen sopimus päästäkseen puuntoimittajaksi yhtiölle. Siitä syystä olen vähän yhdistellyt asioita.
Olen käyttänyt yhtiön urakoitsijaa. Eli puut, tässä tapauksessa tukit ostavan yhtiön urakoitsijaa laskua vastaan. Eli ostopalveluna olen ostanut yhtiöltä korjuun ja logistiikan palvelut. En väitä, että et hankinnan ostopalveluna pääse samaan, mutta teet sen kuitenkin erillisellä hankinnan sopimuksella. Tässä on kuitenkin portti, ostamalla yhtiöltä logistiikan palvelut, pääsee toimittamaan puuta samalle sopimukselle.
