Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
En ole rettelöinyt ja en ole tehnyt kuittikauppaa, ovat ihan omiasi teorioita. Tämän keskusteluosion periaatteiden mukaan ole toiminut ja niin kuin keskustelu osoittaa, kannatusta on ja näillä periaattella toimijoita myös ja uskoisin että tulee lisääntymään.
Mehtäukon ei kannata olla huolissaan, teen puukauppaa hyvällä menestyksellä, en kuitenkaan ”kollektiivin” kanssa. En ole luovuttamassa hakkuuoikeutta ja en ole maksamassa (lihottamassa) palveluksista kollektiiville.
Maksan kyllä, mutta toimialan nimissä. Samat palvelut ja rahat saa oman toimialan kautta. Näkee vaan sen vaivan ja kotiuttaa rahat vähennyksineen päivineen, nollakorolla, nollaveroilla. Vielä suuremmalla syyllä, jos on oma kalusto, niin kuin tuolla edellä kerrotaan. Aina voi mennä myös osuuskuntaan tai kimppaan.
Meinaako mehtäukko, että metsänomistajan omat työt ovat sosialisointia?
Kuvitteleeko mehtäukko todella hallitsevansa tätä keskustelua (epäilen). Sosialisointia (kollektiivia) tässä ollaan purkamassa, ei rakentamassa. Tottahan se kunnon sossulle sopii, että metsänomistajalle kuuluu vain raivaussaha, moottorisaha, korkeintaan jotain alkeellista kuljetuskalustoa ja puukaupat niitä kuuluisia nökkösiä. Saadaan pidettyä puukauppa (pystykauppa) hallussa ja metsätalouden työt hallussa. Investoinnit ja yhteishyvän tuotto. Tuskin sitäkään vastaan mitään on, jos metsänomistajalla jää vain metsiensä hallintaoikeus.
Mitä enemmän ja mitä kalliimmalla klusteri hakkaa, sitä kanattavampaa on hoitaa metsänomistajan toimialana.
On kompattava Jeessiä. Mehtäukko esittää kollektiivipropakandaa ja on siitä ihmeellistä, että kannattavaa on vain kollektiivin oma toiminta. Joka siihen uskoo ja maksaa, onhan se kannattavaa. Puujalka se vaan kestää kaluta yhteiseksi hyväksi ja on siitä erikoista sekin, että puuttuvat eurot puristetaan aina sieltä metsänomistajan puukauppatilistä.
Samoista euroista on kysymys ja tulee niitä euroja vielä paljon enemmän metsänomistajan omasta toimialasta ja jos se ei riitä, metsänomistajien osuustoiminnasta. Tuskin kannattaa lähteä hakemaan klusterin toimialalta. Hyvin pärjää omillaan myös metsätilakaupassa ja kannattaa myös niin toimia. Ei se metsätilakauppa katso, oletko renki vai isäntä omassa metsässäsi. Kannattaa olla se isäntä.
On se kiertoaika pidempi jk:ssa ja hakkuita tehdään 15 v. välein myös jaksollisessa ja voidaan jaksollisen kiertoaikaa myös pidentää, sitä myös tehdään. Tehdään väljennyksiä, siemen- /suojuspuuhakkuita tai muuta, ennen varsinaista uudistamista.
Mämä ovat sen tyyppisiä asiota metsänhoidossa, kannattaako käydä yksilöimään, kun menevät päällekkäin jo tällä hetkellä. On samantyyppinen asia kuin myös puukauppassa, kannattaako käydä eriyttämään sielläkään, kun yhdellä tavalla pärjätään.
Tiedä sitten meneekö vähemmällä tamppaamisella?
Jo 50-60 luvulla tehtiin (leimattiin) paljon pienaukkoa. Kokemustietoa oli jo siihen aikaan. Vapautettiin ylispuista taimistoja ja nuoria metsiä. Toimi silloin ja oli yleinen tapa hoitaa metsää. Tehtiin myös aukkoja, jotka muulla tavalla olivat vaikea uudistaa. Eli siihen aikaan ilman kehityskelpoista taimistoa tai nuortametsää ei avattu tai jos avattiin, uudistaminen hoidettiin keinollisesti. Ei ainakaan siihen aikaan metsänpohjia jätetty hoitamatta.
Vaikea näyttää olevan sisäistää vuosikymmeniä jatkuneen toimintakulttuurin purkaminen. Siirtyminen maksatuksesta tulouttamiseen. Toisaalta sitä ei pidä ihmetellä, onhan puukaupan ja korjuun monopoli (90%) hallinnassaan ollut sitä luokkaa ja kun juurikaan muuta ei ole ollut.
On se mahdollista siirtyminen ja puunostaja sen mahdollistaa, käydä muutakin kauppaa ei vaan pystykauppaa. Voi hyödyntää verottajan vähennyspolitiikan, tukipolitiikka (kemerat) mukaan lukien jne. (tuskin tässä kaikki on).
Ja sitten ihmetellään ja kun ei ole sen kumemmasta asiasta kysymys kuin maksatuksesta ja siirtymisestä tuloutukseen. Samoista rahoista on kysymys ja tavasta hoitaa metsäasiat omista lähtökohdistaan.
Tilaston hankintahinnoissa on mukana ns. ”nökköset” ja muut metsänomistajien metsänhoitoon, tai muuten alempaan hintaan tehdyt kaupat, voi jäädä miinusmerkkiseksi. Vaikuttaa myös kuidun hankintahintoihin. Hankintalisä kyllä maksetaan ja oikean suuruisena, myös tukille ja ihan sen mukaan, millä hinnalla saa kaupan hierottua. Kokonaivaltaisella tarjouksella hintaerot näkyy, pystyhinta + korjuunhinta + hankintahinta.