Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Itseasiassa tuo metsävähennys on vielä suurempi kuin tuo 50 rahaa. 130+22=152/60%=91 rahaa.
Mehtäukko on siinä oikeassa että kymppi ei riitä, tuo vuosituotto 41,24 on sekin liian vähän, ei vastaa edes yhden tukkikuution hintaa. Kasvu on yleensä enemmän ja puustoisilta ostopalstoilta voidaan myydä enemmän, eli kuoletusaika voi hyvinkin olla tuo 2-4 vuotta.
Hankintalisä maksetaan myös tukille ja se on korjuun kustannuksia vastaava ja enemmänkin, mieluummin tuplat tuohon Puukin 22 rahaan. Metsävähennys 50 rahaa.
1000 ha on jo sellainen pinta-ala, että sillä pinta-alalla kannattaisi jo oma korjuuketju hankkia. Laskentatapoja on niin erilaisia, ei siihen helmitaulua tarvita ja osuuskunnat ja yhteismetsät ovat ihan hyviä lähtökohtia siihen, jos omat pinta-alat eivät riitä. Ja ainahan pinta-alaa voi hankkia lisää. Jostain syystä näin myös toimitaan?
En minäkään siihen usko, että kymppi riittää. Nythän on kysymys aivan muusta, se kymmppi moninkertaistuu ja mieluummin sen ottaa, kuin käy mäksamaan.
On ihan käsittämätöntä miten tiukassa on vanhat asenteet. Stihlkö riittäisi 1000 hehtaarille hakkuisiin. Minä uskon, että vastaukset ovat erilaisia mitä täällä, kuten laskelmilla yritetään esittää. Saadaanhan se laskelmallinen tulos minkälaiseksi halutaan, sillä ei varsinaisesti ole tekemistä sen asian kanssa. Ainahan voi esittää väittämän vaikka, jokainen prosentti jonka kotiuttaa tuottaa ja sen todennäköisyys on vähintään samaa luokkaa, tai voi olla jopa enemmän, mitä laskelmilla pyritään osoittamaan. Pitäisi tuntea olosuhteet tarkemmin mistä on kysymys. Onhan tässä aika iso ero jo lähtöarvoissa, toisessa maksatetaan ja toisessa kotiutetaan.
Onnittelut vaan rohkeudesta kainuun metsätalousyrittäjälle Keijo Mäkäräiselle.
Kysymys on aivan muusta kuin urakoitsijan kilpaillusta korjuun hinnasta (10 x 3000), josta pystykaupassa metsänomistaja maksaa ja maksaa vielä paljon enemmästä ja maksaa myös muusta pystykauppaan liittyvästä (ei vähennyksiä).
Kysymys on päinvastaisesta maksuliikenteestä. Näyttäisi tuo 3000 kuutiota metsätalouden kontolle otettuna riittävän jopa kuoletuksiin. On asioita jotka puoltavat, nollakorko, kuoletusten ja vähennysten jälkeen nollavero, puusta hinta vapailla markkinoilla esim. Kysymys on tuotoista jotka saa kun kotiuttaa, kannatta jos vaikka ei omista omaa kalustoa.
Näyttäisi hyvinkin kemerat mukaan luettuna 300 000 nollaveroilla riitävän. Sillä pärjää kun ei ehdi kuluttamaan. Elää vaikka emännän tuloilla muutamat kituvuodet, tili tulee myöhemmin.
Ajat muuttuvat, nyt maalla asuminen nähdään myönteisenä. Sitä korona on edistänyt ja hyvät tie ja viestintäyhteydet ovat auttaneet. Ettei vaan maaseutu nähdä pitkän taantuman jälkeen ylellisyytenä.
Vuosikymmeniä mentiin päinvastaiseen suuntaan. Olkoon vaikka, elettiin uudisrakentamisen toista vaihetta. Vanhusten ja suurien ikäluokkien luopumisen vaihetta. Muutettiin asutuskeskuksiin asumisen työn ja elämisen mahdollisuuksien perässä.
Muuttoliikettä seuraa aina ostajan markkinat, niin tässäkin. Maa ja metsäomaisuus on vaihtanut omistajaa, kartanoineen päivineen ja usein hyvinkin kohtuulliseen hintaan.
Niinköhän paluumuutto uudessa tilanteessa käynnistyy (on sitä tehnyt) ja jatkuu pikkuhiljaa ja onhan se asumisen kannalta melkein parasta mitä olla voi. On siellä metsien kätköissä vielä paljon vanhaa (uutta), on kuitenkin toinen asia, onko sillä vanhalla enää mitään arvoa, mutta saahan maaseutu uuden hintalapun ja se on positiivinen asia.
On aika kaukaa haettu jos nähdään, että kauppatapa ei vaikuta avohakkuisiin, ei ole vaikutusta metsänomistajan taloudelliseen tulokseen, metsänhoitoon tai tapaan tehdä metsähoitoa, metsänomistajan elinkeinomahdollisuuksiin jne. Kaikkeen sillä on vaikutusta ja sopii keskusteluaiheisiin, mutta ei sovi ”kollektiivin” keskusteluaiheisiin.
