Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Vasta ehdin kertomaan miten puukauppaa tehdään. Se on aivan muuta kuin teidän (kahden) tallintakuset. Jäähän niistäkin vielä tilitettävää, että se siitä mahalaskusta, otan mieluummin laskun. Näin tekee kunnon osuustoimintataväki.
Aion tehdä puukauppaa, niin kuin olen tehnyt tähänkin asti. En kuitenkaan pystykauppaa, sillä en ole rahoittamassa bisneksiäsi tarpeettomasti.
Tuskin maailman markkinatilanteella ratkaistaan kenen rahoista on kysymys. Olet itsekin erehtynyt luulemaan, että teollisuuden rahoista on kysymys ja että metsänomistajalla ei ole mitään asiaa omiin rahoihinsa.
RR. Kaikella kunnioituksella, tiedän minäkin mitä on puhuttu. Hänen mukaansa valtakunnassa ei ole montaa metsämiestä, jotka sisäistävät asian.
Tottahan puun ja korjuun hintasosta tiedetään, ei se ole siitä, vaan erilaisesta toiminta ja menettelytapa kulttuurista. Tuo 40 mk oli aasinsilta, mutta hyvinkin suuntaa antava, puun ja korjuun hinnoittelusta, korjuun tilitysmenettelystä. Hinnan myös korjuulle voi pyytää ja saada samalla tarjouksella.
Toimituskaupassa lähdetään ns. puhtaalta pöydältä, saadaan todelliset puun ja korjuun hinnat ja metsänomistajat mukaan samalle sopimukselle. Vähennyksiä unohtamatta.
Paljonko voittaisi jos… Kysymys on tarjouksesta, josta käy ilmi pystyhinta (kantohinta), korjuunhinta ja toimitushinta. Voittaa heti kun saa sitovan korjuunhinnan. Pystykaupassa se on salainen, on sidottu puunhintaan, ei kata korjuun kustannuksia (hank.lisä?). Kysymys on korjuun polkumyynnistä, jonka kustannukset peritään puunhinnasta tulonsiirtoina ja alempana puunhintana.
Toimituskaupassa saa todellisen puunhinnan lisättynä korjuunhinnalla (tarjous) ja vähennyksillä verotuksessa.
LV:n selvitykset osoittavat erotukseksi 40 markkoina, jos se vastaa euroja tällä hetkellä, onhan se merkittävä osoitus korjuun polkumyynnistä.
Ei ole sitä vertailevaa pystykauppatarjousta, kun en ole sitä pyytänyt.
Eiköhän samasta asiasta ole kysymys. Olen toiminut omissa nimissäni. Periaatteessa onko sillä väliä, ottaako palvelun Mhy korjuupalvelulta, ulkopuoleiselta urakoitsijalta, toimittaako omalla kalustolla tai käyttääkä yhtiön (ostajan) sopimusurakoitsijaa. Palvelutasossa voi olla eroa ja hinnassa, myös puunhinnassa voi olla, mutta periaatteessa samoista puista ja urakoista on kysymys.
Isoista rahoista on kysymys ja sillä on merkitystä meneekö metsärahat ottona vai panona. Satojen miljoonien tulonsiirrosta on kysymys joka tapauksessa. Toimitusmyyjiltä pystymyyjille ja kokonaissummana on miljardi luokkaa, sen LV tutkimuksissaan on osoittanut jo 30 vuotta sitten. Vastannee hyvinkin euroja tällä hetkellä ja menettelytavoissa ei ole tapahtunut muutosta. Korkeintaan metsänomistajien makkkinosuus korjuussa on pienentynyt entisestään.
Pidän mehtäukon hötinöitä paikkansa pitävinä sikäli, että hän vastustaa rahojen palauttamista, ei hyväksy metsänomistajia puuhuollon toimijoina. Mutta eihän hän sille mitään mahda, jokainen pystykauppa ns. toimituskauppana kaventaa tulonsiirtoa ja tekee sen metsänomistajan hyväksi.
Palautuksen puolelle verotarkastus on jäänyt, tai sitten panon puolelle, touhu töplötystä näyttää olevan.
AJ: Verolomakkeella on järjestys missä järjestyksessä vähennykset tehdään ja korjuun alvit arvonlisäveroilmoituksella. Jeessin pystykaupat, metsävähennys ja ei juurikaan muuta.
Pimeitä todellakin metsänomistajan rahat ovat. Ovat sitä pystykaupan pimeässä perinnässä. Väitetään jopa, etteivät ole metsänomistajan rahaa. Saadaan julkisiksi hieman kauppatapaa muuttamalla. Korjuu laskulle.