Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Eiköhän puukauppa ole kahdenvälinen sopimus mistä päätetään. Voi olla myös suullinen, en oikein usko vaatimusta kirjaimellisesti noudatettavasta kauppatavasta, jos on tarve toimia toisin. Kaupan velvotteet ja verotus on hoidettava, mutta eihän metsänomistajat samalle sopimukselle ole tavanomainen sekään. Tai jos yleisesti päätetään kauppatavan muuttamisesta, onhan se sopimusasia. Omat kauppani ovat menneet hankitakaupan nimikkeellä, niin myös verotuksessa, ei muutosia
Mitä tajua, olenhan vuosia käyttänyt ja toimituskauppaa käytetään eri tahoilla. En ole huomannut mitään erityistä, muutos on korkeintaan hallinnollinen. Toimituskaupasta voidaan sopia siinä kuin muustakin kaupasta. Ei vaikuta ligistiikkaan, korkeintaan metsänomistajat ovat lisänä samalla sopimuksella.
Niin kuin on todettu toimituskauppaa käyttävät mm. metsähallitus, yhteismetsät, palveluyritykset jne. Niin uskoisin myös Mhy:set.
Toimituskauppaa voi yhdellä ja samalla sopimuksella käydä kaikki puuntoimittajat, myös yhtiöiden metsäosastot, joiden rooli on lähinnä pystykaupassa.
Puunmyyjä maksaa ostopalveluna puut tienvarteen tai tehtaalle, tai vaihtoehtoisesti toimittaa omalla kustannuksellaan puut tienvarteen tai tehtaalle. Kaukokuljetus voi jäädä myös puunostajan vastattavaksi, tai vähennetään puunhinnasta, niin kuin on vähennetty tähänkin asti.
Tämän tyyppisellä sopimuksella metsänomistajat pääsevät samalle sopimukselle. Ei tarvita kahta erillistä ja toisistaan eriytettyä sopimusta, metsänomistajalle omansa ja teollisuudelle omansa.
Olisi paikallaan kertoa, MOT = mikä oli todistettava?
Toimituskauppa se on pystykauppakin, siitä vaan käytetään nimitystä pystykauppa. Luovutuspaikka on kannolla.
Eiköhän toimituskauppa ole yleisnimike jota käytetään myös hankintakaupasta. Luovutuspaikka voi olla tienvarressa tai tehtaalla. Metsähallitus ja monet muut puuntoimittajat käyttävät.
Kotiuttamisella tarkoitetaan pystykaupan kotiuttamista. On toimituskauppaa siinä mielessä, että jos puukauppa muutetaan vastaamaan nykyistä vaatimustasoa, mennään yhdelle ja samalle sopimukselle. Kysymys on toimituskaupasta.
Onhan ne hankintakaupat olleet iänkaiken. 50 -60 luvulla ei paljoa muuta ollutkaan.Silloin pystykaupat tekivät vasta tuloaan. Hankintakaupoilla ja nyt ostopalveluilla mennään tälläkin hetkellä ja aina voittaa kun pääsee kotiuttamaan.
Ostopalveluna on mennyt kaikki samalla sopimuksella.
Kyllä se on tehdashinnasta mistä maksetaan ja metsänomistajat kotiuttavat sen osuuden, jonka hoitavat puuhuollosta ja lopuista maksavat. Riippumatta siitä ottavatko palvelun laskulle vai peritäänkö puunhinnasta.
Tasaarvon ja yhdenvertaisuuden nimissä ongelma poistuisi, jos metsänomistajat hyväksyttäisiin samalle sopimukselle muiden puuntoimittajien kanssa.
On aivan eri asia toimittaa puuta hankintasopimuksella, joka on puukaupasta eriytetty sopimus. On oma sopimuksensa ja on kummallista vielä tänä päivänä, että tarvitaan kaksi erillistä sopimusta. Puunmyyjälle omansa ja puunostajalle omansa.