Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
On metsiä, voi olla kolmannes hoidon puutteessa ja metsiä tuottorajan alapuolella. Näitä metsiä voi olla jopa puolet. Tämän mittaluokan metsät ovat jaksottaisen metsänhoidon metsiä ja niiden hoitoa verrataan; ”jaksottaista metsänhoitoa jaksottaiseen metsänhoitoon”. Näin se valitettavasti menee, nämä metsät eivät vielä ole jatkuvan kasvatuksen metsiä?
Ei malta olla kommentoimatta tuohon. Varhaisperkaus tai taimikonhoito, varsinkaan ensiharvennus, eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen. Verrata jaksottaista metsänhoitoa jaksottaiseen metsänhoitoon, mutta onhan siinä se luonnontaimisto. Olisiko ylispuuston kasvatusta (tuottoa) voitu jatkaa. Samaan aikaan, kun luonnontaimisto olisi varttunut tuottavaan kuntoon. Ainakin metsän kokonaistuottoa olisi voitu nostaa ja metsästä olisi muodostunut ns. ”aukottomaan” metsänhoitoon soveltuva metsä. Tällä hetkellä sitä kasvatetaan jaksottaisen metsänä.
”Jatkuva malli voi tulla valituksi muutamassa erikoistapauksessa…”. On vähemmän johdatteleva, jos voidaan todeta, että sopii kaikkialle talousmetsiin. ”Jatkuva malli voi olla hetkellisesti erittäin kannattava…”. Tästä tullaan tuohon mehtäukon ”nypläykseen”. Kysymys ei ole jk metsistä, vaan lain ja metsänhoitosuositusten hyväksikäytöstä. Putsataan hallussa oleva tai ostometsä arvopuustosta. Siihen nykyinen metsälaki antaa mahdollisuuden. On hyvinkin lyhyt oppimäärä ja erittäin kannattava. Rusinat pullasta?
Tuotto se on jk myyntikin vertailun avovaiheesta eteenpäin ja ei voida pysyvänä olotilana pitää. Eihän siirtymä jaksottaisesta jatkuvaan sitä vielä tarkoita. Vakiintunut metsänhoito voi sitä olla, mutta eihän niitä metsiä vielä ole. Kun katselee metsiä tienvarsilla, metsien hoitamattomuus on silmiin pistävää. Toinen puoli on hoitamattomia tai paremminkin, ovat hoidon puutteessa olevia. Jos tuo luku olisi kolmannes, sekin tarkoittaa valtavaa miinusta metsien tuotossa. Ruokkiiko nykyinen metsälaki tämän suuntaista kehitystä? Ei näitä metsiä ainakaan jk metsinä voida pitää, tilastot sen jo osoittavat. Tai ovatko täällä kiistanalaisia huipputuoton metsiä, ei niitäkään tienvarsilla näy?
Euromääräisiä metsien tuotot ovat, mutta metsät ovat myös monenkirjavia. Missä ovat tukkimetsät tien varsilla tällä hetkellä, ei niitä näytä olevan Hartolan seudussakaan. Vähissä ovat ja ominaista tämän hetken metsille on, että ovat ”jäykästä” puustosta putsattuja, tai ei ole aikaa puustopääomia kasvattaa. Siihen nähden kehuminen huipputuotoilla ja huippupuustopääomilla on vähän kaukaa haettu, ei niitä näy tienvarsilla. Ns. vanhoja metsiä näkee vielä vähän, ovat kaikki jatkuvan kasvatuksen metsiä ja eivät enää edelleen kasvatettavia. Hakusessa on metsänhoito tällä hetkellä, näyttöä on, mutta että saadaan toimivaksi, on sinne matkaa vielä?
Hoidetuissa ja tuottavissa jk metsissä ei ole mitään kantohinta tai metsänkäsittelyeroja. Saahan sinne kerrata risut/kannot, bonukset ja ”hintaerojen” sijoitustuotot ja vaihtoehtoisesti harrastaa jk laskentaa ja unohtaa olennainen. Ovat hyvinkin laskennallisia ja tapauskohtaisia. Esim. Timo Pukkala on näilläkin palstoilla osoittanut päinvastaista ja Kujala tapauskohtaisesti omissa laskelmissaan.
