Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Sosialisoitu ne on palvelutkin. Menee vennään malliin, eikö olisi helpompi, leipäautot kiertäisivät, säästyisi siltäkin vaivalta. Työn tekeminen on jo sosialisoitu, on vapaaehtoista ja maksetaan luukulta. Näin metsäisessä maassa kuin suomi on, ”etuudet” on helppo järjestää. Työtä toimeentuloa ja hyvinvointia?
Paljonko tuo olisi tukkipuusta sahatavaran osuus, olisiko puolet tai vähemmän. Sahalaitokset ovat pitäneet tiukasti kiinni siitä, että voivat toimittaa ylimääräiset jakeet edelleen tuotantoon.
Vajaatuottoiseksi todettujen metsien avohakkuuta on toteutettu vanhan lain aikana. Ja nyt uuden lain aikana toteutetaan samaa jaksottaisen metsissä. Yhtä kaikki, metsiä on pilattu ja yliharsinnasta on kysymys. Jätemetsistä saatava puun myyntitulo on vähäinen. Vanhan lain aikana, tällaisia ”pilalle harsittuja” metsiä ohjattiin metsän kasvulle ja tulos on ollut hyvä. Hoitohakkuun jälkeen metsä jäi tuottamaan. Nyt uuden lain aikana toistetaan samaa virhettä. Siirtymävaiheen metsiä hakataan vajaatuottoiseksi. On lain suositus, mutta sitä ei voida pitää tutkimuksen suosituksena. Ainakaan niiden tutkimusten, jotka keskitetysti hoitavat metsiä ja kunnioittavat puustopääomia?
Kovin on talous ylikuumentunut, rahasampoa ei ole ja tuskin etuuksia lisäämällä siihen päästään. Paljoa ei odoteta myöskään tulevalta hallitusvastuulta, luotetaan kotimaan kulutukseen (ykkösaamu eilen). Tuskin sillä alijäämiä puretaan, on kotikutoista ja hölmöläisten politiikkaa sikäli. Ei tuota ja puututaan kotimaisiin pääomiin, on velkaista muutenkin: Suosi kotimaista ja käytä ulkolaista. Pitäisi päästä viennin ylijäämiin?
Tuskin hakattavan puuston vähimmäismitat tai energiapuun käyttö on vierasta tälle palstalle kuuluvaksi. Mutta luokittelu esim hoitotavan perusteella voi sitä jo olla. Läpimittoja, puunpaksuutta noudatetaan myös peitteisessä metsänhoidossa, mutta niiden poistaminen laista ja metsänhoidon suosituksista on jo kyseenalaista. On johtanut entistä enemmän ohutläpimittaiseen metsänhoitoon. Alentanut avohakkuun kynnystä ja johtanut metsänhoidon pulmakysymyksiin? Niistä nyt kovin halutaan käydä kauppaa?
Luke on riippumaton Valtion tutkimuslaitos, niin myös yliopistot. Tuskin kuitenkaan riippumattoman tutkimuslaitoksen tuloksia tautisiksi voidaan nimittää. Eivät ole tappion tuojia ja tuloksia on esitelty näilläkin palstoilla. Niin myös käytännön tuloksia. Myös viljelty metsä on hyvä vaihtoehto metsän edelleen kasvatukselle ja on vaihtoehto metsänhoidon tasapäistämiselle?
Se voi olla, että seura tekee kaltaisekseen, siinä mielessä yksituumaisuus, ”konsensus” on vaarallinen olotila metsänhoidossa. Ei uskalleta poiketa joukosta, vaan osoitetaan ylenmääräistä yksituumaisuutta ja sitä mainostetaan jopa mielipide-etuutena. Siitähän ei ole kysymys, mielipidevaikuttajia tarvitaan ja siitä täällä on loistavia esimerkkejä. Kirjoitetaan ja osoitetaan käytännön tuloksista, ”yhteisiä” pelisääntöjä uusiksi tai ainakin täydentämään nykyistä ohjeistusta. On loistavia esimerkkejä ja voi olla, että se pelikulma, että on kaksi erillään pidettävää metsänhoitotapaa, osoittautuu vääräksi?
Hyvin tuntuu metsänhoito luonnistavan Vessin malliin. Metsäyhtymässä on kohteita avohakata ja viljellä, mutta myös jatkaa metsän kasvatusta ja uudistua. Eivät ole raiskioita tai hoidon puutteessa olevia metsiä, niin kuin ei mehtäukonkaan metsät ole.
Ei ole mehtäukon avaamasta keskustelusta ja ei varsinkaan, kun jk metsänhoito nähdään ryöstösaalistuksena?
Konsensus yhteiskutamuotona on vaarallinen olotila, jos se johtaa keskittämiseen. Konsensuksen hengessä mennään edelleen ja Ay-liikkeen ohjauksessa. Jos muu ei auta, laitetaan työt sulkuun ja taas maailma on auki? Siinä vaan on käynyt niin, että yli varojen on eletty ja pääomat alkavat olla syöty?