Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Toimii yhdellä tavalla myös avohakkuilla. Tässähän on lähtökohtaisesti siitä kysymys, että yhtiöt ja metsänomistajat voisivat hoitaa puuhuoltoa samalla sopimuksella. Siitä tulee tuo malli toimituskauppa, se voi olla tienvarteen ja kaukokuljetus jää yhtiön hoidettavaksi.
Väittäisin, tässä on vähän muotoiltu esimakua ”esisopimuksesta”, mallista, joka hyvinkin voisi olla mahdollista, jos katsotaan tarpeelliseksi tehdä muutoksia puukauppaan.
Kieltämättä Jesse on aarteen kasvattanut, sille löytyy käyttöä, ei kannata hättäillä.
Tiedä sitten mitä tekee noille paavin palleille ja nunnan nänneille. Mehtäukko omii metsänomistajien puuhuollon itselleen. Luulee nykyisen toimivan puukauppajärjestelmän tukoutuvan, jos metsänomistajat operoivat puuhuollon toimijoina. Ja pitää puuttumisen kaventavan hänen elinkeinoaan.
Eiköhän mehtäukolla ole tapahtunut arviointi virhe tässä asiassa tai kollektiivi vaatii niin tehtäväksi. Jos mitä on tuhoutunut, se on metsänomistajien puuhuolto. Ainakaan omalta osaltani en enää vuosiin ole suostunut maksamaan sen suuntaisesta kehityksestä.
Tuli viivätys. Uskoisin tienvarsi toimituksista on kysymys tällä kertaa ja ei Mhy:n korjuupalvelun toimituksista. Metsänhoitoyhdistykset toimittavat myös koivutukkia ja heillä on omat sopimukset.
Mehtäukko:”Sillä ainoan edelleen toimivan puukauppajärjestelmän tuhoaminen…” Vaan kun ei tuhoudu miksikään, ei puiden tienvarteen toimittaminen tai vienti tehtaalle tuhoa järjestelmää miksikään. Toimii samoin kun on toiminut tähänkin asti. Tuskin pystykauppa on miksikään muuttumassa. Sen muuttamiseen tarvitaan kauppatavan muutos.
RR: Kerrot, että Lauri Vaaralla oli huoli kiistattomasta eturistiriidasta. Niin oli ja hänen agendansa oli pystykaupan lakkauttminen. Lakkautettavaksi olisi tullut myös pystykaupan kylkiäisenä oleva korjuun tilitysmenettely ja sen tilalle hän on esittänyt puukaupasta erillistä sopimusta, laskutusmenettelyä, niin kuin on muussakin puukaupassa. Siinä mielessä väittämäsi joutava laskukeskustelu ei ole ollut turhaa.
En maksa yhtään enempää vähennyksistä kuin pystykaupassa ja puunhinta on sama tai enemmän kuin pystykaupassa. Hyöty se on kokonaishyötykin ja eihän tässä ole kysymys perinteisestä hankintakaupasta, ei myöskään perinteisestä pystykaupasta.
On ymmärrettävää, että sossut (sos.dem.) pitävät kiinni kollektiivistään ja vahtivat, ettei vaan metsänomistaja pääse hyötymään metsistään. En ole kollektiivin kannattaja.
Mehtäukko, en ole osallistunut Lauri-laskuri keskusteluun, että taidat kertailla ihan omiasi.
Visakallo esität tuhannen taalan kysymyksen, johon minulla ei ole antaa euromääräistä vastausta. Ei kuitenkaan ole miinusmerkkinen.
Eihän menettelytavan muutos aiheuta muutosta klusterin toimintaan. Toiminta säilyy entisenä ja onhan metsänomistajan otettava vastuuta enemmän päästäkseen osalliseksi klusterin toiminnasta. Hankintaa ja pystykauppaa ei oikein voi verrata toisiinsa, ovat kaksi eri järjestelmää samasta asiasta.
Isännätön raha on metsänomistajien rahaa ja on 100 %:sti puunostajan käytettävissä. Ja puunhankinnan kokonaiskustannuksista n. 10 %, hankintakaupan osuus on metsänomistajien käytettävissä. Isännätön raha on vastine puunhankinnan kustannuksille ja kysymys kuuluu. Paljonko tuottaisi jos, hoitasi puunhankinnan omana toimialana.
Väittäisin että tuottaa (sitä olen toteuttanut) ja jos metsänomistajat lisäisivät osuuttaan puun toimittajina, tuottaisi vielä enemmän.
Lauri Vaara on tutkimuksissaan todennut, että maksettu ns. hankintalisä on riittämätön, kysymys on korjuutyön polkumyynnistä ja tarkoittaa merkittävää tulonsiirtoa toimitusmyyjiltä pystymyyjille. Ilmeisesti tällä hetkellä mennään jo satojen miljoonien hintaluokassa.
Tässä tutkimuksessa, jota olen silmäillyt ns. traktoreista ei puhuta mitään.
Toimitus- ja pystykauppapuun hintasuhteet ja puunkorjuun rationaalisuus. Lauri Vaara
Kautta aikojen metsiä on käytetty hyväksi, on kerrytetty pinta-aloja ja haalittu omaisuuksia. Laajasti yhteiskunnassa on toimittu näin, tällä hetkellä sijoitusrahastot on nostettu esille. Se, että voidaan toimia näin, metsien hyväksikäyttö on turvattu lailla, saa hakata lakirajoille, vain uudistamisvelvoite vaaditaan.
Tottahan metsien ylihakkuut vaikuttavat puunhintaan, se ei kuitenkaan ole vaikuttanut metsätilojen hintaan. Tiedä sitten onko kupla olemassa. Valtakunnassa on rahaa ja mahdolliset ostajan markkinat tullaan käyttämään hyväksi. Toisaalta olisi paikallaan asettaa keinottelulle rajoja, mutta toisaalta järjestelmä sulkee myös itseään. Puustopääomien puute tekee keinottelun entistä vaikeammaksi.
Kokemukseni puukaupasta ovat erilaiset. Pystykaupat eivät ole täsmänneet, mutta ostopalveluina ei ole huomauttamista.
Olen pitänyt isännätöntä rahaa metsänomistajan rahana ja väität, että olen ne rahat tuhlannut. Mistä sinun omat isännätön raha on kertynyt?
Vastinetta tuonne edellä. Saahan sitä maalailla pirua seinälle, mutta eihän puukauppa näin vaikeaa voi olla. Odotin kyllä paljon pahempaa. On täsmännyt kun homma on hallussa ja tietyn porukan hallussa ja siihen on päässyt kun ostaa palvelut. Muuten parhaimmillaan voi olla aika villiä. Onhan tämä tietenkin yksi syy toimia.
Totta on kokemuksia puukaupoista, jotka eivät ole täsmänneet. Niiden osalta tuskin on epäilystä, voi olla tahallista ja voi olla tahatonta. Edun saa, jos pitää puukaupan omana toimialana. Väittäisin, että siitä on etua myös puunostajalle. Myös hintaetua voi saada puukaupan toteutuksen ja järjestelyjen osalta.