Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kaukana on käsitys vaihtoehtoisista kauppatavoista. Jokainen joka on perillä pystykaupasta ja on perillä hankintakaupasta ja tekee veroilmoituksensa itse, voi sen määritellä, kannattaako vai eikö kannata. Toimituskauppaa voi käydä myös tien varteen, terminaali voi olla myös tien varressa.
Kannattaako hankinnan logistiikkaa yleensä ostaa alemmasta puunhinnasta, kun logistiikka hankinnassa on eri ja maksaa, voi olla mittauksen osalta jopa käsimitta ja vaihtoehtoisena ostopalveluna logistiikan saa ilmatteksi. En pidä toimituskauppaa tienvarteen myöskään pystykauppana, vaikka korjuu voi tulla yhtiön kalustolla???
Tottahan Jees ja Mehtäukko tietävät mitä tarkoittaa korjuu ostopalveluna ja puukauppa omana toimialana. Minkä laista etuutta niillä metsänomistaja saa, onhan tulonsiirroilla myös hintansa.
Saa mm. yhtiön logistiikan käyttöönsä (sitä ei tarvitse erikseen käydä ostamaan), omana toimialana vähennykset, hyvänä kauppajärjestelynä puulle paremman hinnan, yhtiö tarvitsemaansa puuta jne.
Näistä velikullat eivät ole luopumassa, pitävät mieluummin omana etuutenaan ja yhteiskunnan etuna. Puujalkana, josta metsänomistajan ei sallita mittaavan omaa etuuttaan. Kollektiivilla eli tulonsiirroilla on myös hintansa. Voisitko AJ käydä laskemaan?
Tälle vuodelle en ole tehnyt puukauppaa. Edellinen vuosi oli koivutukki 61 ja koivukuitu 36 tienvarteen toimitettuna ja korjuu 13. Jk metsä, poistuma 200/ha ja jäävä puusto alle 100, nouseva kuusikko.
Ei nämä ole mitään puunmyyjän keksintöä, vaan on olevaa käytäntöä ja myös puunostajan määrittelemä tapa ostaa puuta.
Tiedä miten tätä avaisi, kun ajatus on saada metsänomistajat saman logistiikan piiriin ja samalle sopimukselle kuin metsäosastot ja muut keskitetysti puuta toimittavat ovat.
Omalta osaltani olen ratkaissut sen ostamalla korjuun palvelut. Siitä on seurauksena AJ:n perään kuuluttamat tulot toimituskauppana, joka menettelytapana ei ole sen kummempi kuin metsäosastojen puuntoimitukset pystykauppana. Korjuu laskulle, joka huomioidaan puunhinnassa ja puunhankintakustannukset vähennyksenä verotuksessa.
Kysymys on korjuun rahasta ja ns. puukaupasta omana toimialana, jossa puunhankinnan kustannukset kotiutetaan. Se on mahdollista, ei ole mitään estettä toimia haluamallaan tavalla. Voin sanoa, että kaikki tarvittavat hinnat saa samalla tarjouksella, ovat vertailukelpoisia ja myös kilpailukykyisiä hintatasoon nähden.
Mehtäukon on myös syytä uskoa, että puujalalla voit loputtomiin rahoittaa kollektiivin (yhteiskunnan) hyvinvointia, kun siellä vastapainona on korruptioon, monopoliin ja jopa kartelliin liittyvät asiat. Kysymys ei ole normaalista kilpailutilanteesta. Kannatan avointa puukauppaa, ei mielikuvilla käytävää kauppaa.
Tuhansia hehtaareja hyvinkin on uhrattu pääomille ja vastapainoksi tulonsiirroille, joita on tehty pitkään yhteiskunnassa. On nostettu palkkoja ja yhteistä hyvää, vähempikin olisi riittänyt.
Tuskin metsätalouden tilanne korjautuu tällä menolla jakamalla porkkanoita tai liiallisella perinnällä, vaikkapa kiinteistöverolla. Tarvitaan menettelytapojen muuttamista. Kaiken takana on sittenkin alkutuottaja ja hänen mahdollisuutensa toimia elinkeinonsa harjoittajana. Sallitaanko hänen päättää elinkeinostaan ja pääomistaan. Tällä hetkellä näin ei ole ja kollektiivi kiittää.
