Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 3,241 - 3,250 (kaikkiaan 5,338)
  • Jovain Jovain

    Esillä olleita puukauppatapoja on tullut kokeiltua. Olen katsonut parhaimmaksi toimia välimaastossa. En kannata perinteistä hankintakauppaa, koska ilmaista työtä saa tehdä ja sen saman rahan saa ostopalveluina. Hinta on se joka ratkaisee.

    En myöskään kannata pystykauppaa kerrotuista syistä. Pystykauppa ei ole avointa ja edustaa puukaupan monopolia n. 90 % osuudella, on myös tae puun huonolle hinnalle. Kantohinta on jäännös puunhinnasta sen jälkeen, kun puunhankinnan ja korjuun kustannukset on vähennetty.

    Eihän näihin yksittäisellä metsänomistajalla ole sanomista, mutta en kuitenkaan halua osallistua taakan jakoon, kotiutan mieluummin. Hinnat ovat sitten mitä ovat ja onhan niistä kerrottu.

    Kollektiivi on erään määritelmän mukaan: Vars. tuotantovälineiden yhteisomistusta kannattava taloudellinen ja poliittinen…

    Jovain Jovain

    Kaukana on käsitys vaihtoehtoisista kauppatavoista. Jokainen joka on perillä pystykaupasta ja on perillä hankintakaupasta ja tekee veroilmoituksensa itse, voi sen määritellä, kannattaako vai eikö kannata. Toimituskauppaa voi käydä myös tien varteen, terminaali voi olla myös tien varressa.

    Kannattaako hankinnan logistiikkaa yleensä ostaa alemmasta puunhinnasta, kun logistiikka hankinnassa on eri ja maksaa, voi olla mittauksen osalta jopa käsimitta ja vaihtoehtoisena ostopalveluna logistiikan saa ilmatteksi. En pidä toimituskauppaa tienvarteen myöskään  pystykauppana, vaikka korjuu voi tulla yhtiön kalustolla???

    Jovain Jovain

    Tottahan Jees ja Mehtäukko tietävät mitä tarkoittaa korjuu ostopalveluna ja puukauppa omana toimialana. Minkä laista etuutta niillä metsänomistaja saa, onhan tulonsiirroilla myös hintansa.

    Saa mm. yhtiön logistiikan käyttöönsä (sitä ei tarvitse erikseen käydä ostamaan), omana toimialana vähennykset, hyvänä kauppajärjestelynä puulle paremman hinnan, yhtiö tarvitsemaansa puuta jne.

    Näistä velikullat eivät ole luopumassa, pitävät mieluummin omana etuutenaan ja yhteiskunnan etuna. Puujalkana, josta metsänomistajan ei sallita mittaavan omaa etuuttaan. Kollektiivilla eli tulonsiirroilla on myös hintansa. Voisitko AJ käydä laskemaan?

    Jovain Jovain

    Tälle vuodelle en ole tehnyt puukauppaa. Edellinen vuosi oli koivutukki 61 ja koivukuitu 36 tienvarteen toimitettuna ja korjuu 13. Jk metsä, poistuma 200/ha ja jäävä puusto alle 100, nouseva kuusikko.

    Ei nämä ole mitään puunmyyjän keksintöä, vaan on olevaa käytäntöä ja myös puunostajan määrittelemä tapa ostaa puuta.

    Jovain Jovain

    Tiedä miten tätä avaisi, kun ajatus on saada metsänomistajat saman logistiikan piiriin ja samalle sopimukselle kuin metsäosastot ja muut keskitetysti puuta toimittavat ovat.

    Omalta osaltani olen ratkaissut sen ostamalla korjuun palvelut. Siitä on seurauksena AJ:n perään kuuluttamat tulot toimituskauppana, joka menettelytapana ei ole sen kummempi kuin metsäosastojen puuntoimitukset pystykauppana. Korjuu laskulle, joka huomioidaan puunhinnassa ja puunhankintakustannukset vähennyksenä verotuksessa.

    Kysymys on korjuun rahasta ja ns. puukaupasta omana toimialana, jossa puunhankinnan kustannukset kotiutetaan. Se on mahdollista, ei ole mitään estettä toimia haluamallaan tavalla. Voin sanoa, että kaikki tarvittavat hinnat saa samalla tarjouksella, ovat vertailukelpoisia ja myös kilpailukykyisiä hintatasoon nähden.

    Jovain Jovain

    Huonoa tekee Jeessillä ja Mehtäukolla tehdä kauppaa. Transaktio, vaihdannan järjestely, jossa hyödykkeen omistusoikeudet siirtyvät ja vastuut vaihtuvat.

    Jovain Jovain

    Mehtäukon on myös syytä uskoa, että puujalalla voit loputtomiin rahoittaa kollektiivin (yhteiskunnan) hyvinvointia, kun siellä vastapainona on korruptioon, monopoliin ja jopa kartelliin liittyvät asiat. Kysymys ei ole normaalista kilpailutilanteesta. Kannatan avointa puukauppaa, ei mielikuvilla käytävää kauppaa.

    Jovain Jovain

    Varheen kirjoitukseen ei ole lisättävää. Sen sijaan tuolla edellä toteaisin. Mehtäukon on turha toivoa, että kantorahatulolla olisin rahoittamassa pääomien tuhlausta. Mieluummin kotiutan.

    Jovain Jovain

    Tuhansia hehtaareja hyvinkin on uhrattu pääomille ja vastapainoksi  tulonsiirroille, joita on tehty pitkään yhteiskunnassa. On nostettu palkkoja ja yhteistä hyvää, vähempikin olisi riittänyt.

    Tuskin metsätalouden tilanne korjautuu tällä menolla jakamalla porkkanoita tai liiallisella perinnällä, vaikkapa kiinteistöverolla. Tarvitaan menettelytapojen muuttamista. Kaiken takana on sittenkin alkutuottaja ja hänen mahdollisuutensa toimia elinkeinonsa harjoittajana. Sallitaanko hänen päättää elinkeinostaan ja pääomistaan. Tällä hetkellä näin ei ole ja kollektiivi kiittää.

    Jovain Jovain

    Poliittista ratkaisua on haettu vuosikymmeniä huonolla menestyksellä. Vasemmisto- sanoisinko instituutio intituutiossa on tähän asti vetänyt pitemmän korren. Tarvittiin patruunat ja yksipuolinen sopimus ratkaisemaan tämä kysymys.

Esillä 10 vastausta, 3,241 - 3,250 (kaikkiaan 5,338)