Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Avoimessa taloudessa meidän ainakin pitäisi elää, mutta aina on myös erehtymisen mahdollisuus. Pidän toimituskaupan laskutusmenettelyä avoimena ja todellisena, jota mielestäni pystykaupan tilitysmenettely ei ole.
En väitä etteikö mene oikein, mutta kannatan kuitenkin avointa puukauppaa. En välitä monopolista ja kartellista, kannatan puukauppaa metsänomistajan toimialana ja myös, että metsänomistajan toimiala voi menestyä ja jopa jk. voi yltää samaan. Myöskään verotuksen kanssa ei tule ongelmia. Tehdashinnasta on selkeät rajat, kuljetus ja siitä eteenpäin terminaaliin jää ostajan vastattavaksi.
Sitä vastoin tilitysmenettely on jäänyt epäselväksi. Sisältyykö siihen esim. kaksoislaskutusta. Tehdashinnasta vähennetään puunhankinnan kustannukset puunhinnasta ja toisaalta puunostaja pitää näitä kustannuksia omana kustannuksenaan ja vähentää omassa kirjanpidossaan, omassa verotuksessaan???
Onnittelut minunkin puolestani!
Eihän tähän liity mitään laskua hankintapuista yhtiölle. Puusta saatava hinta voi olla myös suurempi, mitä pystykaupasta saa, riippuu puuerästä. Tietenkin palvelujen kustannus huomioidaan puunhinnassa.
Tolopainen on ilmeiseti ei arvonlisäverovelvollinen.
Mehtäukko: En omista traktoria enkä muutakaan ajokalustoa. LV:n viestiin olen reakoinut mielestäni korruptioon monopoliin kartelliin, kauppamuotona pystykauppaan ja sen tyyppisiin asioihin.
Perinteinen hankintakauppa on myös toimituskauppaa. Mitä se sitten on, jos metsänomistajan toimialana pystykauppa korvataan toimituskauppana. Toimitetaan tienvarteen ja siirrytään tilitysmenettelystä laskutusmenettelyyn.
AJ: verottajan hankintatyön arvo ei liity tähän.
Ylisuuret palkankorotukset, joita on tehty siitä lähtien kun Kekkosen perintöä alettiin jakamaan. Todettiin kannattamatonta työtä ei enää kannata tehdä. Mikä työ sitten on kannattavaa, jos kannattava työ ei enää olekaan kannattavaa. Alkaa se työn kannattavuus tulemaan harvinaisen selväksi ja sekään kun ei ole riittänyt. Ulosmitataan erityisesti Suomessa ja niin myös EU:ssa kollektiivitaloudessa pääomia hyvinvoinnin puolesta…
Tiedä miten käy Kemijärvellä. Kylävainiot ovat savosta, mutta ovat siitä poikkeuksellisia patruunoita, että ymmärtävät lapin metsien arvon.
En maksa mehtäukolle enempää kuin toisillekaan, rajansa se on kerjätessäkin, mutta savottaan kyllä pääset.
Ilman muuta mehtäukko pääsee savottaan jos osoittaa valmiutta tehdä laskulle pystykaupassa.
Lapissa on paljon sellaista mitä muualla Suomessa ei ole. Nuorta hyvin kasvavaa metsää puoli Suomea, pitäisikö nekin ja esim. matkailun tuottamat eurot palauttaa?
Voi voi, edelleen puhutaan eri asioista. Pystykauppa on tarkoitettu alunpitäen palvelut tarjoavaksi vaihtoedoksi metsänomistajalle. Niin halutessaan metsänomistaja voi ostaa korjuun palvelut yhtiöltä. On käynyt niin, että vaihtoehdosta onkin muodostunut monopoli kartelli, joka ei palvele enää metsänomistajaa. Niille, jotka pyrkivät kokonaisvaltaiseen tuottoon metsätaloudessa.
En suosi tappiollista hankintakauppaa, vaan hoidan tämän puutteen toimimalla toisin. Ostan korjuun palvelut yhtiöltä tai muuten vapailta markkinoilta. Palvelut saa ja myös puulle ja korjuulle hinnan, joka vastaa pystykauppaa. Kokonaiostuottona menee edella ja ei näitä lasketa vastikkeellisina nollatuottoina, vaan omana metsänomistajan toimialan tuottoina ja on muuta kuin joku työnjohtokorvaus. Puhutaan eri asioista ja saa käydä puukauppaa, muuta kuin pystykauppaa ja vähennykset saa todellisina ja täysimääräisinä.
Olikohan jossain pääjohtajan lausuma Kaipolaan liittyen korjuun kustannuksista 350 milj. Ei makseta yhtiön varoista, mutta meneehän ne yhtiöllä vähennyksenä, vaikka kuuluvat korjuun kustannusten maksajalle metsänomistajalle.