Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Eihän Hetemäen tulevaisuusraportti lupaa paljoa metsänomistajalle. Todetaan matkailu ja virkistys, metsästys marjastus hiilensidonta kulttuuri jne. Metsänomistajan logistiikkapalveluista ei taida olla mainintaa sanallakaan.
Todetaan myös: Teollisuus ja alkutuotanto ovat palveluvaltaistuneet tai palvelut ovat ”teollistuneet” ja ”siirtyneet” myös luonnonvaroihin (ekosysteemipalvelut). Ja edelleen: Sektori ajattelun sijasta on tärkeää miettiä liiketoimista, joilla on melkein aina joku…. aineettomien oikeuksien ulottuvuus.
Voiko ns. osittaisessa kansallistamisessa mennä pidemmälle? Vastaa hyvin nykyistä palvelutuotantoa ja kollektiivista yhteisomistusta.
Vaikea pohjoisten havumetsien ja yksityisomistuksen on vastata halpamaiden plantaasituotantoon. Toisaalta onhan Suomalaisessa puukaupassa vastattu ja on omat erityispiirteensä. Puukaupasta n. 90 % on metsän käyttöoikeuden ”vuokrausta” ja voi olla että tavoitellaan täyttä 100 %. Toinen asia on sopiiko Suomalaiselle metsänomistajalle, on mahdollista toimia myös toisin.
Metsänomistajatko ne köyhät elättää Suomessa? Kun ei ole edes kysymys köyhistä, vaan hyvin toimeen tulevista ja yli (kansallisten) varojen elävistä kansalaisista.
Mehtäukko, edellä kertomasi ei poista yli varojen elämistä Suomessa. Esität propakandaa, tottakai markkinhäiriöt heikentävät tilannetta.
”Poista ilmoitukset”, ainakaan vasemmiston oman toiminnan mainostaminen ei siedä julkisuutta. Osittainen kansallistaminen julkisesti on yhtä kuin kuseksii kintuilleen.
Wikipediasta: ”Paavo Lipposen mukaan sosialidemokraattinen sosialismi on toteutunut tämän päivän Suomessa”.
Riittääkö sekään, puu teollisuudelle on lähes ilmaista ja metsänomistajalle myös. Tuottaahan se edun saajalle, työtä toimeliaisuutta ja hyvinvointia. Hinta on kova, syödään enemmän mitä tienataan ja yhteiskunnalla on vaikeuksia vastata laskuun. Puujalka se vaan kestää?
Kyllä heinä ja puu kasvaa myös pohjoisessa ja antaa edellytykset elinkeinoille. Paremmat edellytykset ovat tietenkin etelässä. Maantiede ei rajoita, mutta suuruuden egonomia rajoittaa. Mitä suuremmat pääomat, sitä suuremmat tulonsiirrot yhteiskunnalle ja hyvinvointiin. Ei kaikkea voi laittaa kehittämisen ja tehostamisen piikkiin, jossain se raja kulkee. Tulonsiirrot eivät tuota elinkeinoille, niin kauan kuin vasemmisto on päättämässä, tämän suuntainen kehitys tulee jatkumaan.
Rattoria tässä käynnistellään, aika vähän näyttää tulevan uutta. Rautalankamallit ovat mitä ovat ja eivät houkuttele olemaan maksumiehenä. Ei ainakaan pystykaupassa ja metsänomistajan puilla käytävässä kaupassa.
Bulkkia ovat edelleen mistä maksetaan. Jalostaminen ja vaihtokauppa ovat täyttä valuuttaa, ei edes tiedä puita aina minne menevät. Ei houkuttele tekemään nollasopimuksia, mieluummin toimituskauppana tienvarteen. Tietää mitä tehdään ja minne menevät ja puunhankinnat kustannukset saa vähennyksenä.
Ostajaa kiinnostaa puut joita on ostamassa ja mitä on saamassa.
Aina välillä näkee nollakaavoja, jotka ovat pitkään toimineet, mutta sekään ei ole riittänyt. Tehtaita suljetaan. On vähän samanlainen asia kuin yhteinen laina, tai maan vaiva, koskaan ei tarvitse maksaa takaisin?
Jäähän puusta vielä vähän kohtuulliseksi katsottu määrä puunmyyjälle? Puunhankinnan monopoli on n. 90 % ja pystykaupassa se on 100%. On iso raha joka vähennetään puunhinnasta ja ostaja vähentää sen verotuksessaan. Vähentää myös prosessin tarvitseman puuraaka-aineen, mutta sehän ei kuulu puunmyyjälle. On teollisuuden vähennettäviä.
Jättäisin tuon kilpalaulannan, mikä on on tasarakenteista ja mikä jatkuvaa kasvatusta pois. Sopivat kyllä samaan metsään. Oleellista on että hakkuun yhteydessä aina raivataan. Jaksottaisessa se tehdään ennen hakkuuta ja jatkuvassa kasvatuksessa hakkuun jälkeen. Tulevan metsän käytön ja kehityksen kannalta siinä on iso ero. Metsät muotoutuvat käsittelytapojen mukaisesti.
Gla, ei voi välttyä ajatukselta, että kysymyksessä on puhtaaksi raivattu tasarakenteinen metsä tai hoidettu erirakenteinen metsä.
Sitä ne ovat, mutta käsittelytapoja voidaan myös muuttaa. Omassa toiminnassani lähden siitä, että raivuu tehdään aina hakkuun jälkeen.
