Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Jaksottaisen metsän putsaaminen muka jk metsänä menee kaaliin, mutta mehtäukolle ei tunnu menevän. Siitä täällä on kerrottu ja toinen on jaksottaisen metsänhoidon rästit, jotka ovat muuttaneet nuoren metsänhoidon tapoja olennaisesti. Eihän se ole tuottavaa jk metsänhoitoa, jos jaksottaisen metsä putsataan niin, että jäljelle jää tuottamaton metsä – olkoon rääseiköitä nekin, joiden varaan todistellaan. On todisteltu vuosikausia ellei vuosikymmeniä? Eikö olisi aika avata jk metsänhoito, on siitä kerrottu ja tutkimustuloksilla osoitettu? ”Konsensus” on vaarallinen olotila metsänhoidossakin?
Eiköhän rääseiköitä tuota ja mainosta jaksottaisen tuottajat itse. Omituiseksi menee metsäkeskustelu, kun puolustetaan omia tuotoksia. Väitetään, että olisivat jostain toisesta hoitomuodosta kotoisin. Voihan se olla, että metsänhoidon vapauttaminen on siihen vaikuttanut ja hoitomuodon muutos on jaksottaisen metsänhoidon tapoja löystyttänyt. Ja voi olla, että on haukattu liian isosta kakusta. Tavoiteltavat litrakoot ja vähimmäismitat ovat tavoiteltavia ja toivottavia, mutta myös kysymys on valtavasta metsänhoidon urakasta. Siinä mielessä jk, peitteinen metsänhoito tuo paljon helpotusta metsänhoitoon. Tavassa hoitaa metsiä ja hoidon kustannuksissa.
Niin se on mehtäukko, kannattaa yhteiskunnassa tuottaa muutakin, ei vaan alijäämiä. Puujalka on aina ollut turva, kun papua on tarvittu. Nyt menee vaikeaksi, kun alijäämissä mennään sielläkin. Olisiko kiinteistövero tai metsien ”vapaan kasvatuksen” välttäminen auttanut. Tai pitäisikö metsät laittaa myyntiin?
”Onhan se vesakko rehottanut vuosikymmeniä”, talous alijäämäisenä ja ei se auta, jos kuvitellaan talous ylijäämäisenä, jos jos ja jos? Suosi Suomalaista, suosi kotimaista, oli suositus vielä vuosikymmenien takaa, kun talous uhkasi ylikuumentua. Nyt kun talouden ylläpito on ylikuumentunut, ”kaikki” menee ulkomaille. Jopa pääomien myynnillä kuitataan alijäämiä. Visa on siinä mielessä oikeassa, tekee itse. Jos vaikka erilaisella metsän hoitotavalla tekemisen määrää voidaan säädellä. No se ei kuulu tähän, mutta säästyy kuitenkin halpatyövoimalla teettäminen, joka sekin nykyisessä alijäämäisessä talostilanteessa on kyseenalaista? Tuetaan kalliilla yhteiskunnan rahalla ja valuu työntuottona ulkomaille?
Saahan sitä kuvitella, että homma hoituisi vapaaehtoisin toimin. Osuu kyllä pahasti jaksottaisen metsiin ja Hakaniemen sosialistit siitä huolen pitävät, jos vaikka muuta tarkoittavat? Pitäisi ymmärtää mikä tuottaa, sillä tuotto jää väistämättä kyseenalaiseksi, jos metsässä sakkaa. On sillä väliä, minälaisen mallinnuksen mukaan metsiä hoidetaan ja onko lopulta hoitomuodolla väliä, jos alijäämillä mennään ja tuottavaan metsänhoitoon pyritään?
On se ”pakkohakkuisiin” luettava myös metsänhoidon vapauttaminen. Luotetaan siihen, että metsät hoidetaan ja pidetään tuottavina vapaaehtoisesti. Ei se näin mene, tilaisuus tekee varkaan. Jopa ”kannustimet”, toiminnalle asetettavat rajat, nähdään esteinä, vaikka ovat moninverroin tuottavaan toimintaan tähtääviä?
Tiukalle ottaa myös Suorittavan huomata puustopääomien tuplaantuminen. Tuplaantuminen on toteutunut kertomallasi tavalla, jos lähtökohdaksi otetaan julkilausuman määrämittaan harsinta ja sen kieltäminen. Siitä ajasta on tuplattu, mutta kysymys ei ollut lähtökohdiltaan sellaisesta metsänhoidosta, joka olisi tuottanut ja ei voi verrata nykyiseen jk metsänhoitoon, joka tuottaa ja ei varsinkaan siihen, minkälaiseksi jk metsänhoito on kehittymässä?
Talous kestää kunnossa myös jatkuvassa kasvatuksessa, ei se ole yksin jaksottaisesta metsänhoidosta ja varsinkaan keinottelusta, joka on olennainen osa metsänhoitoa tänä päivänä. Tiukalle ottaa Visalla huomata, että metsät yleisellä tasolla ovat muuta, mitä hän tarjoilee. Eivät ole lähellekään sitä optimitasoa, jolla Visa puuta tuottaa ja jota ei voi yleistää valtakunnan metsien tasoksi. On kaukana siitä, mutta on hyvä esimerkki hyvästä metsänhoidosta. Yleisellä tasolla tukkimetsät 15 % on hyvinkin realismia. Vähissä ovat tukkimetsät, saa mennä tienvarsia kymmeniä kilometrejä ja pohjoisessa jopa satoja kilometrejä. Yleinen kuva metsistä alkaa olla nuorta metsää ja taimistoja.
Puuntuotto kehitysluokkajakauman mukaisesti, niin myös Visa tuottaa puuta. Sitä ei kukaan tuomitse, mutta pitäisi antaa tila myös jatkuvalle kasvatukselle. Joka hoitomuotona ei tunne kehitysluokkajakaumaa ja on hoitomuotona runkopuuta tuottava. Ja voi hyvinkin olla runkopuuta (tukkia) sen 85 %, jaksottaisen 15 % vastaan. Näin yleisellä tasolla ja eihän näillä Visan ja hyvin hoidettujen jaksottaisten metsien hoitoa ole loukattu. Päinvastoin, jos näin olisi, tilanne olisi hyvä, mutta ei se valtakunnan tasolla näin ole. On siellä nollakasvuista huomautettu ja inventoinnin tuloksista kerrottu. Siinä mielessä ikä ja läpimittaluokkien palauttaminen tai muu tiukempi valvonta on perusteltua?
