Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Se on aivan turha mehtäukon kuvitella, toteuttaa vain yhdenlaista puukauppaa ja toteuttaa vain yhdenlaista metsänhoitoa. Se ei ensinnäkään ole mahdollista ja toisekseen, ei tule toteutumaan.
Palettiin on aina kuuluneet vaihtoehtoinen metsänhoito ja vaihtoehtoiset kauppatavat ja niin se on jatkossakin. Tuskin lainturvan ja ohjeistetut toimintatavat minnekään tulevat katoamaan. Vähemmän asialliasta on jakaa ”tallintakusia” jopa useamman nimimerkin voimin täällä?
Mistä ne nyt sairaat ja lahot puut löytyy jk-myyntiin. Jk tuottajalta löytyy aina parasta sahapuuta myyntiin ja ilman, että tuleva jk-puun tuottaminen on uhattuna.
Höpö höpo, ei jaksottaisen tuloksista, mutta asennoitumisestasi metsänhoitoon. Voisin kirjoitella vastaavia mallinnuksia jk:sta ja ihan niillä tiedoilla ja omista kokemuksista, mitä täällä on esitetty. Palataan ensi viikolla. Puhdasoppisen jaksottaisen metsänhoidon mallinnukset eivät ole jatkuvaa kasvatusta.
PPA – 8, jäävä puusto 50 (49), poistuma 2/3, alittaa jo uudistamisen rajan. Ovat suositusten mukaisia ja estoitta tarjoillaan jk metsäksi. Arvo Kettusen 2 mm lustolla on vaatimaton, siihen nähden, mitä täällä kiertoajan tuottoina tarjoillaan. Ehkä Suomenselän olosuhteet eivät ole riittävät, rinnastettavissa etelän lihavan tuoton alueisiin. Joissa 600-700 motin tuottoihin päästään jaksottaisen metsissä, mutta niin päästään myös jk metsissä.
Suorittava, helpommin löytyy kaipaamasi tietoa kuukkelista, hakusanoista on kerrottu. Voisi olla Kujala Kettunen esim.
Kuusiuskovan jaksottaista vastaavat tulokset jk:sta on täällä esitetty monen tutkimuksen ja käytännön tulosten perusteella.
Visa: Ei se jää kiinni puustopääomien puutteesta, puustopääomat ovat harvemmassa metsässäkin ja hyvin jää tilaa korjuulle ja metsänhoidolle. ”Moninkertainen” tuli Arvo Kettusen tuloksista, kun hän vertaa metsänhoitoaan avohakkuisiin.
Puuston ikä ei ole kriteeri jatkuvassa kasvatuksessa, kriteerit ovat puustopääomissa ja niiden tuotossa. Ovat vertailukelpoisia tavan metsiin verrattuna ja jopa moninkertaisia. Korjuun kannalta jatkuvan kasvatuksen metsät ovat harvempia, on siellä tilaa myös korjuulle.
On niistä tuloksista kerrottu, sokeus tuloksille voi olla se päällimmäinen ja periaatteellinen vastustaminen hyväksyä vaihtoehtoista hoitomuotoa. Tuskin kannattaa ramatisoida jk hakkuitakaan, ei ne ole sen kummallisempia kuin jaksottaisen hakkuut. Myös jaksottaisessa on varottava jäävää puustoa ja korjuuvaurioita tulee, jos on huolimaton ja ammattitaidossa on puutteita. On suojeltava taimistoja ja nuorta metsää myös jaksottaisessa. Tuskin näiden hoitomuotojen välillä on mainittavaa eroa, ainakin omassa toiminnassa olivat päällekkäistä toimintaa. Täällä vierastetaan jatkuvaa kasvatusta ja suorastaan torjutaan, ohjattu ja optimoitu jatkuva kasvatus. Siitäkin on kerrottu, Perko omistaan ja kuten Arvo Kettunen käytännön tuloksilla ja taulukoilla. On kerrottu moninkertaisista tuloksista jaksottaiseen verrattuna.