Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Onhan se aika erikoista metsänhoitoa, puuston määrän kaksikertaistuminen jaksollisena aikana (tilasto). On erikoista siinä mielessä, että tarkoittaa nollakasvua tällä hetkellä. Olisi paremminkin voinut mennä. Ei riitä myöskään metsän tuottoina. Kuituna ja rankana, väitetään tuotto hyväksi, mutta eihän se sitä ole. On enemmänkin tilastollista harhaa metsänhoidosta?
Tuskin kuitenkaan metsänhoidon sääntötalous on tuonut pitkän nollakasvun ajan. Eiköhän se ole metsänhoidon vapauttaminen, nähdään jopa avohakkuu metsänhoitoa edullisemmaksi. Voihan se olla näinkin, jos keskitytään massatuotantoon. Pitäisi kuitenkin laskea hinta, minkälaisen laskun keskenkasvuisten metsien avohakkuu aiheuttaa. Väitetään jopa: ”Nykyinen sääntötalous on tuonut pitkän nollakasvun ajan”. On tuonut, mutta tuskin kuitenkaan perinteinen metsänhoidon sääntely. Sääntötaloudesta luikerreltiin jo vanhan lain aikana. On vain eduksi, että erilaisia vaihtoehtoja esitetään ja pelle pelottomia tarvitaan. On tarpeellista nykyisen nollakasvun torjumisessa?
Se on aivan turha uskoa, että Suomen metsien hoito on kestävällä pohjalla, jos metsät hoidetaan keinollisesti uudistaen eli viljelemällä. Se ei ole mahdollista, ei ole mahdollista myöskään nykyinen suositusten mukainen luontainen hoitotapa. Sillä on vaikutuksensa esim hiilinieluihin. Siinä mielessä uusi sertifikaatti luo edellytyksiä metsän kasvulle. Nähdään vastenmielisenä ja välittömästi lähdetään vastahyökkäyseen ja luodaan kuvaa tuottamattomasta jatkuvasta kasvatuksesta. Korjuuversioilla, jotka ovat suositusten mukaisia, mutta jotka ovat ylivoimaisesti korjuupoistumiltaan vajaatuottoisuuteen johtavia, jopa jätemetsäksi johtavia. En tiedä onko tämä uskottavaa metsäpolitiikkaa, kun muutos metsänhoidossa on väistämätön ja tuskin kuitenkaan kysymys on nykyistä metsänhoitoa tai teollisuuden puuhuoltoa heikentävästä toiminnasta?
Jos jk metsänhoidon sulku olisi voitu välttää, metsät olisivat erilaiset tällä hetkellä. Olisivat enemmän peitteisiä ja puustopääomiltaan runsaampia. Tuottaisivat enemmän runko ja ainespuuta ja nykyisiä hoitorästejä ei olisi. Ei myöskään nykyistä saikkarointia, miten jk tuotto saadaan aikaiseksi?
Tuskin kuitenkaan latvuksen muoto ratkaisee metsänhoitoa – varsinkaan, jos kysymys on jatkuvasta kasvatuksesta. Paksuus eli arvokasvu jatkuu joka tapauksessa ja on siellä Pukkalan videoilla (osat 1 ja 2) hyviä asioita metsänhoidosta. Videoilla ei ole aloituksen mukaista pilalle hakattua metsää, minkälaisena jk metsänhoito yleensä nähdään ja jopa laskelmilla todistetaan. Vaihtoehtoisissa sijoituksissa on se varjopuoli, että metsä voi jäädä vajaatuottoiseksi ja tuottamattomaksi. On siellä hyviä asioita Pukkala/Norokorpi videoilla ja periaate siitä, miten jatkuvan kasvatuksen metsässä päästään hyvään tulokseen. Vaikeus tällä hetkellä alkaa olla siinä, että metsänhoito muistuttaa julkilausuman aikaista metsänhoitoa. Vajaatuottoisesta metsästä ottaa aikaa ja vaivaa, ennen kuin päästään tuottavaan metsään, joka tuottaa puustopääomaa ja puustopääomalla. Karrikoidusti voidaan sanoa, että metsänhoidon pysyvänä olotilana ”risuja” kasvattamalla jk metsien tuottoon ei ylletä?
Ei kai Metät kunnossa tarkoita, että peitteinen metsänhoito on hyväksytty osaksi metsänhoitoa pilan päitten. Vahvat perustelut jk metsänhoidolle on esitetty ja siellä pysyy. Ei tarkoita, että metsänhoidossa siirryttäisiin peitteiseen metsänhoitoon ilman viljelymetsätaloutta, mutta merkittävällä osalla kuitenkin. Ja kysymys ei ole yksin kansallisesti päätettävistä asioista. ”Pankki” on räjähtänyt/räjäytetty jo aikaa sitten ja on aika sopeutua ajatukseen pikkuhiljaa!
Kovin nähdään jk metsänhoito vaikeana, jk metsä raiskioina, joissa puustopääoma ei kasva millään mittarilla. Olisiko sittenkin trollien ansiota, joita tuskin tällä palstalla on lainkaan, mutta metsien kasvu on silti saatu laskusuhdanteeseen. Edistymistä kuitenkin on tapahtunut, voi olla, että tähänastinen keskustelu on vasta alussa ja varsinainen keskustelu on edessäpäin?
Se on hyvin kaavamaista ja yksipuolista tuo jk metsänhoito tällä hetkellä. Tehdään pienaukkoja 0.3 ha aukkoja ja nimen omaan 0.3 ha kokoisia aukkoja ja pilataan metsää. Mieluummin pienaukot saisivat olla todellisen metsänhoidollisen tilanteen mukaisia, 0.0-0.3 ha tai suurempia. Sen mukaan, miten paljon on kasvullisia taimistoja ja muuta vapautettavaa (edelleen kasvatettavaa) metsää. Valitettavasti avohakkuun kulttuuri hallitsee vielä nykyisen metsälain aikana.
