Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole syytä epäillä parasta metsän kasvatusta. Tukkisaannot ovat 80-90 % luokkaa, vaikea siitä on paremmaksi laittaa. Voi olla myös jatkuva peitteisestä metsän kasvatuksesta. Se, että kyseenalaistetaan, siitä ei pidä loukkaantua. Ei se siitä ole, vaan paljon heikommasta tuloksesta. Yleensä tukkisaannot ovat kymmeniä prosentteja.
Eli mennään huomattavasti alemmalla tasolla, ei se rahallinen tuottokaan voi hyvä olla. Samat kustannukset ne on sielläkin ja lisänä vielä alemmat puunhinnat ja kalliimmat logistiikan kustannukset. Eli ei mennä huipulla ja se vertaileva taso voi olla aivan muuta. .
Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on aina ollut ja tulee aina olemaan vaihtoehto metsän kasvatuksessa. Vaikea sitä on perrustella heikommaksi vaihtoehdoksi. Jo kustannuskysymys puoltaa monessa kohtaa peitteistä metsänkasvatusta ja vaikea on kuvitella, että jaksottainen olisi vaihtoehto joka paikassa. Molempi parempi ja eihän massapuun hinta riitä kattamaan viljelyn ja logistiikan kustannuksia.
Onhan metsänhoidon kulttuurissa tapahtunut iso muutos. Ennnen oli metsissä selkeää ja avointa. Ei siellä ensimmäisenä vastaan tulleet läpipääsemättömät viidat, jotka tällä hetkellä haittaavat korjuuta ja maisemaa. Mistä sitten johtuu.Väitetään, että puuta oli vähemmän ja oliko puut sitten isompia ja harvemmassa. Eihän sekään oikein pidä paikkaansa, kun puuta on tällä hetkellä enemmän. Vaikutus ainakin kiistetään. Tottahan metsänhoitotavalla on vaikutusta, avohakkuu on lisännyt metsänhoidon töitä ja on muuttanut toimintatapoja.
Ennen raivaukset ja taimiston hoitotyöt tehtiin aina hakkuun jälkeen. Tällä hetkellä ne tehdään aina ennen hakkuuta. Näinhän sen kuuluu ollakin, mutta ei oikein sovi vanhaan metsänhoidon tapaan. Ettei vaan tarve ole mennyt toteutuksen edella, niin ainakin jatkuvapeitteisen metsän kasvatuksessa. Ja onhan niitä metsänhoidon töitä vähemmän, siitä jatkuvapeitteinen metsänhoito pitää jo itsestään huolen.
Metsissä on muutama hyvä haaparyhmä, jotka ovat jostain 40-50 vuoden takaa. Voi olla, että ovat kantovesoista syntyneet. Vesat on siihen aikaan säästetty, tai oikeastaan ovat säästyneet. Yksi syy voi olla, että hirviä oli vähemmän siihen aikaan. Kaatolupia myönnetään tällä hetkellä ainakin kymmenkertainen määrä, se kertoo hirvikannasta.
Aika toivotonta on yrittää haavikoita kasvattaa, jos onnistuu vesakkovaiheen sivuuttamaan, isommaksi päästyään hirvet jyrsivät rungot. Hirvelle kelpaa vain parasta, ei taida muilta onnistua kuin jeessiltä.
Haavan osalta voi olla niinkin päin, että jalostus on vähäistä, kun ei ole sitä haapatukin tarjontaa. Haapa on hyvää rakennuspuuta, jos muutama rakentaja jalostaja, vaikka hirsiveistämö tulisi, alkaisi markkinat avautumaan.
On tullut kokeiltua, myös haavan kasvattamista. Ei ole onnistunut niin kuin Jeessillä, joka on suorastaan uhrautunut haavan kasvattamiselle ja on hoitanut torjunnan. Tuskin se muuten onnistuisikaan, kun tiedetään miten herkkä haapa on erilaisille viotuksille.
Tuo haavan kaulaaminen ei tule mieleenkään, sen kasvattamista on yritettävä epäonnistumisista huolimatta. Yhdestä hyvästä haavankannosta uudistusalalla saadaan hyvinkin muutama aari hyvää haavikkoa, jos jollain opilla onnistuisi sen torjuntapuolen hoitamaan.
Timppa, ei mene JK kuvaamallasi tavalla. Kannattaako vielä tuossa vaiheessa aukoksi laittaa. Ensinnäkin puusta maksetaan avohintaa, myöhemmässä vaiheessa enemmän ja korjuu on avoluokkaa. Ei se korjuu ja puunhinta ole sitä mitä täällä mainostetaan, niin kuin ei JK muutenkaan.
Saahan metsän laittaa aukoksi, mutta ensimmäinen 15 v. menee taimiston hoidossa ja toinen 15 v. ensiharvennukseen. Kolmannessa saa jo tuloa ja siinä vaiheessa jaksottainen yleensä uudistetaan.
JK:ssa kiertoaikaa voidaan jatkaa, metsä tuottaa koko ajan, arvokasvu ja puunhinta lisääntyvät ja kustannukset vähenevät. Jos syntyy kehityskelpoinen taimisto alle, sillä voidaan jatkaa. Todennäköisempää kuitenkin on keinollinen uudistaminen.
Kysymys on JK:sta, mutta voi olla myös jaksottaista, onhan kiertoajan jatkamiselle vaihtoehtoja. Onko sillä lopulta väliä mitä on.
Tuskin kannattaa maalailla, on täyttä totta JK:sta mitä kerrot, mutta meneeköhän ihan kohdilleen. Jos esim. jäävä puusto on tukkia 150 m3, katsotaan se kuluksi ja verrataan tulona jaksottaisessa vaihtoehdossa. Kysymys on vähän samanlaisesta asiasta kuin Jeessin pystykaupassa, metsätalouden tuottojen kotiuttamisessa. Maksumiehenä saa olla.
