Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Myös JK kaupoista on maksettu. Korjuun ja puunhinnat ovat olleet vertailukelpoisia jaksottaisen hintoihin verrattuna. Tuskin on uskottavaa, jos vertailevilla laskelmilla hyvitetään kuutioita, kuin myös euroja jaksottaisen hyväksi.
Aika helppoa on mennä tässä virrassa. Ovatko ratkaisut sitten oikeita, se on jo toinen kysymys.
Omassa toiminnassani kaikki vanhat kuusikot ovat menneet keinolliseen metsän uudistamiseen ja jaksottaisen kasvatuksen metsillä ei ole tullut mieleenkään, että pitäisi järjestää tilaa jatkuvan kasvatuksen taimettumiselle, ”ponkaisuille”. Niitä ratkaisuja valitettavasti näkee ja pitäisin niitä metsän hävittämisenä, joiden osalta on syytä varautua keinolliseen metsän uudistamiseen. Kohtuudella mitkään aikarajat eivät riitä odotteluun.
Pidän jatkuvan kasvatuksen metsinä valmiiksi taimettuneita ja vanhan metsän alle syntyneitä nuoria metsiä. Lähinnä syystä tai toisesta muodostuneita ”metsäheittoja”, jotka ovat vanhoja haka/laidunmaita, niittyjä/metsittyneitä/metsitettyjä peltoja, vanhoja kaskimaita, pilalle harsittuja metsiä jne. Joita ennen paljon uudistettiin, mutta joita myös säästettiin ja hoidettiin edelleen kasvatettavaksi.
Tiedä miten täsmää tähän päivään, mutta tällaisia metsiä on edelleen olemassa ja niitä syntyy uusia. On myös jatkuvalle kasvatukselle jo aiemmin varattuja metsiä. Näille metsille ominaista on taimiaines, taimesta tukkipuuhun, ovat pienaukkoisia ja erirakenteisia.
Tutkimuksella on sijansa näissä asioissa, on ollut tähän asti ja on edelleen, mennään jo toisen mittaluokan kysymyksissä, kun jaksollisen metsänkasvatuksen metsiä ollaan muuttamassa jatkuvan kasvatuksen metsiksi.
Menetelmien epävarmuudesta se kertoo. Ei se JK toimi aina, ei toimi jaksollinenkaan aina. Tai oikeastaan toimii liiakin hyvin. Tällä hetkellä mätästetään ja istutetaan kuusen taimet. 70-luvulla äestettiin ja istutettiin männyn taimet. Välillä karsittiin ja Kemeraa on maksettu, että jollain tavalla selvitään hoitorästeistä. Peitteinen metsänkasvatus on ollut kiellettyjen listalla. Seurauksia näillä aina tuppaa olemaan.
Tiedä mitä väliä sillä on, jos taimikko on valmiina tai syntyy aukkoon tai lakirajaan, niin kuin on tarkoitettu. JK:ta se on, mutta jos jää syntymättä, sillä on jo väliä. Jaksollisena sitä on syytä pitää. Taimien istutukset muokkaukset raivaukset ym. sinne jaksollisen kustannuksiin ne on laskettava.
Näyttää palanneen ja ihan jaksollisen metsänkasvatuksen muodossa. Pilalle harsittuja metsiä näyttää syntyvän. Jos meinaat JK metsää kasvattaa, puilla niitä pitää kasvattaa. Ei se auta metsäpohjaa mahona pitää. Niin se oli ennenkin, riippuu metsästä minkälaiseen tulokseen päästään. Edelleen kasvatus kannattaa, mutta onhan se JK metsä uudistettava. Siihen harsintajulkilausuma antoi vauhtia ja siihen puututtiin.
Mikä sitten on kaukaa haettua ja mikä tulevaa. Eihän sieltä harsintajulkilausumasta ole kuin reilut puolivuosisataa. Se on pitkä aika metsänkasvatuksessa, meinaa jo yhtä puusukupolvea ja metsänkasvattajan osalta hyvinkin kahta. Pitkään on harsinta ollut kiellettyjen listalla ja tuskin nämä muutamat vuodet ovat sitä riittäneet avaamaan. Vielä 70 luvulla pyydettiin leimaamaan (harsimaan) jatkuvan kasvatuksen leimikoita. Metsänomistajat, jotka eivät hyväksyneet alta leimaamista ja olihan niissä leimikoissa hyvä tukkisaanto sahoille, jäi vielä kunnon tukkimetsä lihomaan. Olivat epävirallisia ja onhan niistäkin ajoista melkein puolivuosisataa tultu tähän päivään. Tiedä sitten Jees, se vanhakin voi olla uutta ja tätä päivää.
Ei ollut mistään periaatteellisesta, ei sovi tähän yhteyteen. Vaan todellisesta toiminnasta, yhtiöiden urakoinnista. Valtaosaltaan yhtiöiden alueurakointi tekee hyvää tulosta, etten sanoisi erinomaista. Onhan se myös yhtiön etu, josta ei ole varaa lipsua. Sitten on näitä päinvastaisia tapauksia.
Ennen aikaan korjuuvastuu oli metsänomistajilla, hankinta. Tällä hetkellä se on yhtiöllä, pysty n. 90 % osuudella. Ja ennen valvonta oli tiukkaa, muistamme metsäkäräjät. Tällä hetkellä voi kysyä, meneekö yhtiöiden omavalvontana?
Aikoinaan olin leimaamassa rauhoitettuja metsiä. Metsiä, joille langetettu tuomio ja kirosana oli harsinta ja kysymys oli metsän hävittämisestä. Rohkenen kuitenkin väittää, että siitä varsinaisesti ei ollut kysymys. Hoidon puutteesta kyllä, saatiin hoitoleimauksella ja hakkuulla metsät hyvään kuntoon. Siihen aikaan ei turvauduttu avohakkuisiin, korkeintaan ääritapauksissa, vaan hoidettiin metsät muuten kuntoon.
Tällä hetkellä toimitaan toisin. On anteeksi antamatonta, jos metsän ensimmäisessä hoitoharvennuksessa metsä harsitaan pilalle. On toimenpide jonka seurauksena ei ole juurikaan mitään tehtävissä, aloitetaanko alusta? Yhtiöllä on tietenkin korvausvelvollisuus, mutta kaipaisi, että yleistä valvontaa ja mahdollisia sanktioita pidettäisiin myös esillä.
Ei siihen ruudinkeksijää tarvita havaitsemaan minkälaista puuta poistetaan. Jos ei sitä tiedä, ohjeistus sen kertoo, valtapuuston kehitystä haittaava puusto poistetaan. En usko rahapulan tmv. syyn riittävän perusteeksi pilalle hakkuuseen.
Ei sovi vielä ensiharvennuksille yläharvennukset väljennykset harsinta, JK lakirajat tmv. ja kun laki vaatii tavoitetiheys jätettäväksi. Onhan siellä sitten sitä runkolukua, mutta metsän jatkokehityksen kannalta lähinnä kuitu tai muuta hukkapuuta.
Höpö höpö mehtäukko, vaatii jo raskaampia perusteluja. Minkä laisina kesseleinä pidät metsämiehiä?
Yhtiön ja sopimusurakoitsijan töistä minun käsittääkseni on kysymys. Havainnot voi tehdä vaikka auton ikkunasta, puut pinosta ja laput pinon päistä. Hankintahakkaajan töistä ei ole kysymys, metsärahaston tmv. en osaa sanoa. Valvontaa olen aina ihmetellyt.
Johan kuitumetsää saa avohakata, sitä ei laki kiellä. Voi olla moitittavaa, mutta ensiharvennuksen pilalle hakkaaminen ei tunnu olevan edes moitittavaa. Olikohan valtapuiden lisäpuiden lisäpuista vai mistä oli, mutta näkee paljon pilalle hakattuja ensiharvennuksia.
Tavoitetiheys (+/- 1000) kuitataan kylkiäisen kylkiäisillä, joista ei koskaan tule mitään ja jätettyjen valtapuiden/lisävaltapuiden määrä, riittäisikö reiluun siemen/suojuspuuasentoon. On huono ennuste metsän tulevalle kehitykselle. Sanktioista ei ole tietoa. Hyvin näyttää harsinta onnistuvan vielä tänäkin päivänä.
