Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tuskin avohakkuuttomaan vaiheeseen edes pyritään, muualla kuin suojelualueilla. Avovaiheen kautta se menee metsän uudistaminen luontaisessa metsänhoidossakin. Luonnon tuhojen ja erilaisten ohjauskeinojen kautta saadaan metsät uudistumaan. Tuskin kuitenkaan metsänviljelyn kautta Suomen metsissä, se on liikaa vaadittu. On siellä sijansa myös luontaisella metsänhoidolla. Siihen vaikuttaa myös talouspuoli. Kustannukset lankeavat metsänomistajien maksettavaksi. Toista se on Tornadorilla, saa vähentää omistaan.
Onhan se luontainen uusistuminen ja metsän uudistaminen koko ajan mukana jaksollisessa metsän kasvatuksessa ja onhan se hölmöyttä, jos niitä käydään torjumaan. Paljon on torjuttu ns. jaksokiimassa, jossa kieltämättä on myös etunsa. On myös haittansa ja ihan taloudellisessa mielessä. Tuhotaan paljon arvokasta ja uhrataan kustannuksia ja taas uhrataan kustannuksia uuden tuottamiseen.
On niitä virkamiehiä juostu pakoon ja on ollut syytäkin. Kieltämättä on avohakattu ja paljon, ei sitä virkamies pysty estämään, jos vaikka vahtiikin. Säästetty on metsän kasvulle arvokasta, taimistoja nuorta metsää jos vanhempaakin, jotka virkaheittona olisivat menneet avohakattavaksi.
Sehän on hienoa, että on vaihtoehtoja ja joita kömpelö motokuski saa ihmetellä.
Sitä tuossa tarkoitinkin, ei keinollisen uudistamisen kautta jatkuvaa kasvatusta. Pitäisin sitä jaksottaisena metsän kasvatuksena ja nuo luonnon tarjoamat vaihtoehdot on hyvä olla jo etukäteen tiedossa, olemassa jolle perustaa. Ei niinkään lähteä kokeilemaan mitä tulee, useinkaan niistä ei tule yhtään mitään.
Myös luonnon tarjoamia vaihtoehtoja on olemassa ja niitä tulee koko ajan lisää. Mikä se prosentti sitten voisi olla, tuskin kuitenkaan merkittävä ja vaihtelee ja onko sillä prosentilla sitten merkitystä. Kysymys on enemmänkin metsänhoidon vaihtoehdosta.
Ettei vaan Timppa ole tuossa asian ytimessä. Luonnonlakeja ei voi muuttaa, mutta ei niitä pidä myöskään uhmata, eli toimia luonnonlakeja vastaan. Timpan luettelo voi olla pitkä, mutta tuollainen varovainen 20-30 % voisi hyvinkin olla luonnon tarjoamia vaihtoehtoja. Siihen ainakin on pyrkimys ja sitä kautta onnistuu paremmin, ei niinkään keinollisen metsänhoidon kautta.
Kiinnittäisin huomiota tuohon Puukin tarpeeseen metsälain muuttamiseksi ja kasvatuskelpoisuusvaatimukseen. Liian harvaksi, jopa rystöhakkuut, myös pienaukot?
Tiedä miten tuo pienaukko on määritelty. Jk metsän kasvatukseen, mutta taimien ja taimettumisen osalta. Nythän niitä tehdään vaikka taimettumisesta ei ole tietoakaan. Viljeltäväksi niitä tuskin on tarkoitettu ja ettei vaan ole tulkittu väärin. Tuntuisi tarkoituksen mukaiselta, jos on olemassa valmis kehityskelpioinen taimisto, joita vapautetaan metsän kasvulle.
Jees mennään sitten näillä, sehän on ihan hyvä sopimus. Omasta puolestani teen toimituskauppaa. Tehdään vaan puukauppaa samoista puista eri sopimuksilla. Sehän on kehittävää ja en väitä, etteikö kehittämisen varaa vielä olisi. Sitä on ja on toivon mukaan odotettavissa omassa toiminnassani.
Tottahan omatoimihakkaajalle ensiharvennuksia vielä olisi, eivät ne ainakaan tekemällkä lopu, mutta alkaa tökkimään. Eivät maksa vaivasen lisää ja ikälisät puukaupassa ovat tuntemattomia, eikä auta valittaminen. On mentävä palvelutuotantoon niidenkin osalta.
No hyvä Jees, sitä samaa katoavaa kansanperinnettä harrastat itsekin, jos vaikka toisella sopimuksella. Et vaan sitä itse huomaa. Perään kuuluttamaasi korjuu kalustoa et itsekään omista. Mitä tämä muutakaan voi olla kuin katoavaa kansanperinnettä.
Ja onhan se linkki tämäkin. Pystykaupassa ei sitä sinun korjuukalustoa ei edes hyväksytä. Kaventaa metsänomistajien markkinaosuutta sekin. Toista se on toimituskaupassa tai hankintakaupassa, siellä hyväksytään korjuukalustot, olipa omaa tai toisten kalustoa.
