Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Onhan tämä aika uskomatonta, enhän tätä olisi jatkanut, ellei siihen ole aihetta. Väitetään ja väitetään, ettei ole mahdollista, vaikka puukaupat osoittavat toista.
Metsänomistajan toimialana, siitäkin huolimatta, vaikka sille ei luvata kuin muutama prosentin kannatus, puukauppa toimii ja tuottaa. Päästään vähintään samaan kuin pystykaupassa ja onhan kysymys isosta asiasta metsätalouden toiminnan kannalta, jota sentään metsänomistajat ohjaa toimialana?
Hankintakaupoissa ei päästä samaan. Tukista ei makseta kuin miinusmerkkistä alle markkinahinnan ja se on seikka, jolla puumarkkinat saadaan pidettyä pystykaupassa.
MJO: Sanoisin että korjuun normihinta on urakoitsijan sopimushinta, johon maksan mielelläni vähän ylimääräistä. Tuohon suostuuko urakoitsija, eiköhän siihen ole sanomista myös yhtiön edustajalla.
Mehtäukon normihintaan. Normihinta löytyy myös metsänomistajan korjuun leimikolta. Tiedä sitten onko tarpeen väitellä katkonnan matriisista. Sehän tulee puukaupan ja sopimuksen mukaisesti joka tapauksessa. Tuskin puun hinnastakaan. Metsänomistajien tarjonta kilpailee kyllä puunhinnasta, jopa JK-puun osalta, on yltänyt samaan hintaan.
Jeessille sanoisin, että metsänomistajien puun toimittaminen ei ole katoavaa kansanperinnettä.
Puunhinta nousee ja metsätalouden tuotto paranee, jos laskujen maksajaa vaihdetaan. Pääsee metsänomistaja maksamaan omista rahoistaan, kyse on samoista rahoista joista pystykaupassa peritään. Pystykaupassa se ei onnistu, siitä syystä on vaihdettava kauppatapaa. Toimituskaupassa onnistuu, saa puusta normihinnan ja korjuun laskulle.
Jees: Marginaalista olemme eri mieltä ja pystykaupassakaan ei ole vapaa matkustajia.
Tehdashinta on se hinta josta maksetaan ja kustannusten vähentämisen jälkeen jää kantohinta, josta puunmyyjälle maksetaan. Ei siinä ilmaispalveluja ole ja nämä palvelut ostaa ja maksaa puunmyyjä.
Hankintakaupassa palvelut ostaa puunostaja ja maksaa hankintalisää, joka tukin osalta on jopa miinusmerkkistä.
Toimituskaupassa, jossa siirrytään laskutukseen ja normaaliin puun hinnoitteluun, ei tätä ongelmaa ole. Puulla on hintansa ja korjuulla on hintansa ja toteutuu puun toimittajasta ja kauppatavasta riippumatta.
Nousuvarasta voimme olla samaa mieltä, tuohon edelliseen. Jees, ei pystykaupan hintaa, vaan tukillakin ns. hankintalisän verran enemmän hintaa kuin pystykaupassa. Se mahdollistaa metsänomistajan oman korjuun, myös korjuun ostopalveluna. Tämä ei ole perinteistä hankintakauppaa.
Jees, saahan sitä tehdä hankintaa pystyn hinnalla, eli saa tehdä puukauppaa ns. hankintalisää alemmasta hinnasta. On minullekin tarjottu samoista puista hankintaa pystyn hinnalla. Muistaakseni myös Jees olit sitä mieltä, että korjuun kustannusten maksaja on teollisuus.
Toimituskaupassa on maksettu vähintään avohintaa ja korjuu. Hankintalisä tukilla on ollut 10-13 euroa verrattuna pystykauppaan. Tämä on linjassa sen kanssa, että puunmyyjä on aina korjuun kustannusten maksaja.
Täällä kerrotaan mitä ihmeellisempiä tarinoita ja nehän ovat ihan oikeita tarinoita, kun väitetään, että pystykaupassa korjuun kustannusten maksaja on teollisuus. Siinä mielessä on kerrottu joutavia, niin kauan kun tiedän.
Kun ostan korjuun palvelun, eli maksan korjuun ja hankintakaupassa ostan tai kustannan omistani, onhan puun ostajan hyvitettävä se puunhinnassa. Näin ei kuitenkaan ole pystykaupassa, eli puukauppaa käydään ns. hankintalisää alemmasta hinnasta.
Metsälaki on kyllä löystynyt. Ei kuitenkaan esim. Umpin kohdalla, joka toteuttaa hyvää metsähoitoa ja toteuttaa myös luontaista metsänhoitoa. Tekee sitä mäntykankaillaan, mutta noin yleisesti voidaan sanoa, että metsälaki on löystynyt. Nuo mehtäukon raiskiot ja näkyy esim. niinkin pienessä asiassa, kuin siemen puiden valinnassa. Jätetään jokinlaisia säipäleitä, jotka eivät koskaan tee siementä. Jätetään kyllä riittävä määrä, kun direktiivi niin määrää. Ei ennen ollut varaa tällaiseen tuhlaukseen. Siemenpuita kyllä jätettiin riittävä määrä, mutta katsottiin myös, että tekevät siementä ja ovat parasta A-luokkaa.
Vaihtoehtoisessa tarjouksessa tulee koko hintapaletti ja tässä kauppamuodossa toimituskaupassa kilpailu muodostuu ihan itsestään. Eihän se tarkoita sitä, jos kertoo vierastavansa tarjouksia, etteikä niitä ole pyydetty. Ne on pyydetty ja myös saatu.
Hankinta ja pystykauppa ovat kauppamuotoja, jotka eivät kilpaile keskenään.
