Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Vaihtoehtoiset tarjoukset on pyydetty, jossa on pysty, hankinta ja myös korjuun hinta. Myös vertailevat tarjoukset on pyydetty.
Hankintakauppa ei ole vaihtoehto pystykaupalle, vaan on täsmätty vaihtoehto metsänomistajille. Metsänomistaja saa niin halutessaan toimittaa puuta tienvarteen. Ns. hankintalisä on riittämätön ja on tukilla suorastaan miinusmerkkinen. Käytännössä kysymys on lähinnä tulonsiirrosta ostajan hyväksi.
Sen osoittaa myös puunhintatilasto. Toteutuneet hankintakaupat tukilla ovat rankasti miinusmerkkisiä. Hankintahinnasta maksat vielä korjuun ym. kustannukset. Ilmaista työtä saa tehdä ja olihan tästä tuolla aiemmin mm. Timpan esimerkki.
Teen mieluummin ostajaa kiinostavista kohteista toimituskauppaa tienvarteen. Saan vähintään muuhun puukauppaan rinnastettavan hinnan ja korjuun, ostajan logistiikan, täydet vähennykset jne.
Mikään ei estä tekemästä pysty tai hankintakauppaa. Ne ovat kuitenkin metsänomistajien kannalta puutteellisia kauppatapoja ja ovat metsänomistajien toimintaa rajoittavia. Kauppamuotoina ovat kyllä metsänomistajien käyttöön tarkoitettu, mutta niiden avulla et pääse käsiksi korjuuseen, et palvelutuotannon rahoihin?
Toimituskaupassa saa jopa yhtiön urakoitsijan käyttöönsä. Logistiikan saa joka tapauksessa ja ns. etuuksissa tullaan puolitiehen vastaan. Ovat seikkoja, joita perinteiseen metsänomistajien puukauppaan, ei ainakaan hankintakauppaan sisälly ja ei ole sinne tarkoitettu.
Onhan niitä määritelmiä kirjoitettu ajan sivu, mutta eihän ne ole sitovia. Ei niitä kaikki noudata ja on tilanteita, että on toimittava toisin. Toimituskauppa ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö se ole sopiva ja hyväksyttävä tapa metsänomistajalle, toimittaa puitaan tien varteen. Toimitus tien varteen on hyväksyttävä tapa sekin ja sitä on noudatettu. Ei tästä puukauppa ja klusterin toiminta millään tavalla häiriinny.
Toimituskauppa on hankintakauppaa, mutta sanoisin, että se on kauppamuotona pystykaupan ja hankintakaupan välimaastossa, jossa metsänomistaja toimii kyllä puuntoimittajana. Tarkoittaa sitä, että metsänomistaja hoitaa korjuun, eli toimittaa puunsa, siinä kuin ostettuna palveluna yhtiön urakoitsija tai ulkopuolinen urakoitsija tai Mhy omana toimialanaan ja jne. Sitä mukaa kun ostavalle yhtiölle järjestely sopii.
Ei koivikko ole ainut vaihtoehto JK metsän kasvatuksessa. Ei ole mitään kehumisen aihetta, mutta olin jo 60- luvun alkupuolella leimausporukoissa, jolloin jaksollista metsäkasvatusta aloiteltiin ja sitä toteutettiin. Tehtiin paljon alaharvennuksia, väljennyksiä, siemen ja suojuspuuasentoja, myös aukkoja istutuksille ja kylvöille. Hoidettiin vajaatuottoisia, verhopuustoja istutuksille jne.
Mutta myös Jk metsän kasvatusta toteutettiin, ei se ollut kiellettyä siihenkään aikaan. Aina kun oli sen paikka, taimistoja vapautettiin, leimattiin ylispuupoistoja, väljennettiin, siivottiin metsiä edelleen kasvatukselle jne.
Ei siihen aikaan pistetty aukoksi kuin harkitusti, eikä raivattu kehityskelpoisia taimistoja, ne kyllä säästettiin. Nyt on tietysti toiset ajat ja toimintatavat ovat muuttuneet, mutta noin periaatteessa metsänhoidon perspektiivi on säilynyt samana. Sekin on totta, että nyt vasta harjoitellaan JK metsän kasvatusta?
Eiköhän marginaalit ole helposti paljon suuremmat. Sen osoittaa jo ns. nökköskauppa, jota täällä kovasti ”kehutaan” ja sillä osoitetaan puukaupan paremmuutta. Kieltämättä ihan oikeutetusti osoitetaan ja onhan nökköskaupassa marginaalit huomattavan suuret. Ja ovat sinne toiseen suuntaan.
Jäi kertomatta, ei ollut kuusikosta. Kieltämättä kuusikko on haasteellinen, niin kuin olet esittänyt. On valtaosaltaan koivikosta kysymys.
Timppa tässä on ihan oikeasti nappulaa, hoitaa sen jaksollisen taimikon kustannukset kasvukuntoon. Ei tarvittse koplata JK:n heikompaa tuottoa. Voihan sitä jaksollisen tuottoprosenttia hilata parempaan suuntaan tälläkin tavallla, niin kuin olet esittänyt.
En väitä, että JK on se parempi vaihtoehto ja eihän se ole valtamenetelmä. Mutta oikein hoidettuna se kyllä toimii ja kilpailee tuotoista, vaikka umpimetsästä aloitettuna, niin kuin Perko on esittänyt. Ja siellä missä JK ihan oikeasti on olemassa, se on tuottava vaihtoehto jaksolliselle metsänkasvatukselle.
Tiedä tuossa on odottamassa reilu 1000 mottia Jk tukkimetsää. Nouseva kuusikko on valmiina, se ei tarvitse ns. aloituskustannuksia, korkeintaan ennekkoraivaus ja siistiminen hakkuun jälkeen on tehtävä. Täydennysistutusta tulee muutama sata tainta ja menee tienvarsikauppana.
Puunhinta, pääasiassa tukkia menee avoluokkaan, samoin korjuun hinta. Ei näillä hinnoilla ja metsän kasvuvaiheella pääse perustelemaan jaksollisen paremmuutta.
