Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Jeessiä kiinnostaa nollaverokortit, mutta ei kiinnosta tienvarsikauppa samalla sopimuksella ja täysillä vähennyksillä. Siihen voi päästä laistamalla pystykauppaa ja valitsemalla tienvarsikaupan, jossa käsitellään samat asiat, mutta jota ei käydä puunmyyjän kustannuksella.
En ole kenenkään puolesta enkä ketään vastaan, vaan yksityishenkilönä ja metsänomistajana. Olen kyllä taustoittanut, mutta ilmeisesti ollaan jumissa näissä perinteisissä kauppatavoissa, ettei nähdä uudenlaista toimintaa mahdollisuutena. Paremminkin uhkana, pitäisi se muutenkin avautua, kuin verotustietona (hankinta) ja kun en harrasta kustannuslaskentaa, vaan menee kirkkaasti mututietona. Kysymys on lopulta vähäisistä muutoksista puukaupassa.
Oli työn alla 9 ha siementämällä aikaan saatua männyntaimikkoa, jonka kimpussa ei oikein muuta ollutkaan kuin hankaluuksia. Hirvet ja runsas pintakasvillisuus eivät laatua taanneet, korkeintaan välttävä voisi olla arvosana. Ei hyvältä näytä, koivua täytteenä toinen puoli. Uudet kylvöt näyttää jo paremmalle.
Samoista taulukoista katsotaan, ei korjuun hinnoissa ole merkittäviä eroja. Jos on useammalta yhtiöltä tarjous, joka ei välttämättä ole edes tarpeellista, sillä hintatietoisia ollaan. Totta tarjouksilla verrataan myös korjuun hintaa, mutta en ole kokenut, että kilpailuttaisin korjuun hintaa. Kysymys on kokonaispaketista, joka on muuta kuin pystykauppaa tai hankintakauppaa, on korjuun, niin kuin metsänhoidon, kuin myös verotuksen osalta muuta, kuin kokonaisvaltaista pystykauppaa.
AJ: Yritän saada jotain aikaiseksi. Minusta ongelma on juuri siinä, että metsänomistaja ei pystykaupassa pääse toimittamaan puitaan. Tarvitaan erillinen menettely ja puukauppasopimus hankintakauppa. Kauppatapoja ei voi verrata keskenään.
Se mitä olen yrittänyt, olennainen ero löytyy puunostotarjouksesta. Yhtiö tarjoaa puunhinnan ja tarjoaa korjuunhinnan ja kysymys kun on yhteistoiminnasta ja vaihtoehtoisesta toiminnasta. Saa valita, ottaako yhtiön korjuun, ulkopuolisen urakoitsijan vai jättääkö omatoimisen korjuun varaan. Miten haluaa puunsa toimitettavan, hintaluokat ja toimitusehdot on tiedossa.
Perinteisesti tiedetään pystyhinta ja tiedetään hankintahinta, mutta ei tiedetä korjuun hintaa. Korjuun hintaa kuitenkin yleisesti verrataan kauppatapojen välillä – puunhintataulukoistakin, jotka eivät kuitenkaan ole korjuunhintoja vaan toteutuneita puunhintoja. En väitä etteikö korjuun hintaa tiedetä, mutta on myös poikkeuksellista, että puun ostotarjouksella tarjotaan myös korjuunhinta julkisesti hinnoiteltuna.
En oikein pidä tätä vaihtoehtoa pystykauppana enkä hankintakauppana, mutta yhtä ja samaa kauppaa se on valinnoista riippumatta. Palvelut menee laskulle ja ovat verotuksessa hankintatulosta vähennettäviä.
Mielellään tekee puukauppaa ja järjestelee asioita omissa nimissään, kuin maksaa kaikesta yhtiölle. Pääsee tienaamaan ”yhteisestä” kakusta, jota ainakaan isot yhtiöt eivät kunnioita. On yhtiöitä, jotka kunnioittavat ja saa valita toimintatavan. Menee samoilla katkonta ja laatuohjeilla kuin yhtiön korjuussa, yhtiön korjuun voi myös valita. Luotetaan metsänomistajan puutoimituksiin ja korjuuseen.
Yhtiöt toteuttavat puukauppaa sopimuspohjaisesti, oheistuotteineen lisättynä ja hoidettuna. Näin se menee myös puunmyyjän toimituksina, rahat tilille ja ei ole olemassa mitään puukaupallista estettä. Vaan niitä mieluummin luodaan, kielteistä mielikuvaa metsänomistajien puutoimituksista, jopa luotettavuudesta, nökkösistä ja muusta. En ole kuitenkaan huomannut, etteikö toimi myös metsänomistajien puutoimituksina.
Täytyy olla jokin erityinen syy että viedään asutuksen keskelle. Hirvi on perso suolalle, nuolee jopa asfaltilta tiesuolaa, viihtyy valtateiden varsilla. Ilmeisesti on houkuteltu nuolukivellä toisaalle, mutta hirviseurueet käyttävät myös houkuttimena pitääkseen saaliin metsästysalueella. Voidaan rinnastaa jopa haaskalta ampumiseen joka on tietenkin laitonta.
Tarvitaan maanomistajan lupa, ainakin voi metsästyksen vuokrasopimukseen asettaa ehtoja ja korvausvaatimuksia.
