Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 3,531 - 3,540 (kaikkiaan 5,340)
  • Jovain Jovain

    Voisi tämän viedä vaikka kotitalousvähennykseen, joka on isännätöntä rahaa sekin. Mikä siitä sitten tekee isännättömän rahan, on sillä ainakin ohjaava vaikutus. Ei ole kannatusta tehdä kotitalousvähennyksen alaisia töitä itse, saa ostopalveluna työn osuudesta merkittävän vähennyksen verotuksessa.

    Onhan tämä isännätöntä rahaa hyvinkin, kun edunsaajan rahoja ohjataan palvelutuotantoon. Saadaan palveluntuottajan eduksi ja on merkittävä yhteiskunnallinen etu. Rinnastaisin tämän metsäpuolelle pystykaupan isännättömään rahaan.

    Jovain Jovain

    Se tuo Jessen liikeidea on hyvä idea. Onneksi olkoon vaan sydämestä ja menestystä putkikeisarille!! Tässä on ryhdyttävä miettimään samaa. On kuitenkin kestettävä tutussa ja turvallisessa aiheessa, miten rahattomasta isännästä tehdään rahakas isäntä.

    Jovain Jovain

    Niinköhän Jeessin opinnäytetyö menee läpi. Toisit sen meille tarkastettavaksi. Tehtäisiin siihen tarvittavat korjaukset. Toisaalta meneehän se läpi sielläkin, sillä yhteiskunta kouluttaa kelpo kansalaisia itselleen ja hyvä etteivät maksa siitä. Toisaalta sekin huoli on turhaa, saavathan he ne rahat joka tapauksessa.

    Se on iso raha tuollainen pystyn isännätön raha. On siinä kiinni pitämistä ja tarvitaan paljon vapaaehtoisia.   Ettei vaan pääse lipsumaan ja metsänomistajat pääse tienaamaan omista rahoistaan.

    Jovain Jovain

    Tänä keväänä tuli tehtyä hankikylvö omilla mänty/kuusi sekasiemenillä. Kohde oli syrjäinen ja pieni alainen 0.5 ha, jonne tuskin on kannatusta viedä muokkauskonetta. Kohde oli alava ja osittain veden vaivaama.

    Pitäisi etuna ainakin laikutukseen verrattuna sitä, että siemenet/taimet tulevat koholle, ei usein veden vaivaamaan laikkuun. On myös kustannus kysymys ja periaatteessa nollakustannuksilla saa hyvän taimikon aikaiseksi ja pienellä vaivalla, näin ainakin uskon.

    Onhan siinä sitten perkaamista ja onhan se hidasta suoraan metsäpohjalle kylvettynä saada taimikko aikaiseksi, istuttamiseen verrattuna.

    Jovain Jovain

    Jees, kannattaako noin pieniä kauppoja ja niin montaa tehdä ja maksaa vielä palvelumaksuja.

    Jovain Jovain

    Aiheellinen huomautus AJ:lta, en ole rahaton isäntä. Kiitän!

    Jovain Jovain

    Minä vastaan vaikka sinulla ei ole kysyttävää Nuakka. Jos pystykaupassa pyydän korjuun laskulle, se ei tule yhtiöltä, vaan yhtiön urakoitsijalta. Eikä sitä korjuun laskua lasketa puutiliin tuloksi, vaan on menoa.

    Edelleen pystykaupassa on saatava se kuitti että voi vähentää.

     

    Jovain Jovain

    Menee mututuntumalla, minulla ei valitettavasti ole antaa laskennallisia tuloksia ja en niistä laskelmista juurikaan mitään ymmärrä.

    Sillä on kyllä väliä, kenen tilillä rahat ovat ja on mielestäni kestämätön perustelu sille, mitä tililleni jää rahaa kaupan jälkeen. Eihän se voi olla hyväksyttävä perustelu, jos pystykaupassa on ongelmia.

    Jovain Jovain

    Aivan, kepuporukka omassa metsässään ei päätä mitään.

    Olipa hankintaa tai pystykauppaa, korjuun tilaaja ja maksaja on puunmyyjä. Hankinnassa hyvitetään ja pystykaupassa peritään. Tämän jälkeen puunhinta on periaatteessa sama ja korjuun hinta on periaatteessa sama. Päästään laskennalliseen nollatulokseen, jota se ei kuitenkaan ole.

    Eroa tulee mm. siitä, että hankintakaupassa saa vähentää ja pystykaupassa ei saa vähentää. Vähennysoikeus pystykaupassa ja sitä koskeva raha jää puunostajan tilille. Ostaja käyttää sitten sen rahan mihin käyttää, vaikka ns. hankintalisän maksamiseen, kuka näitä valvoo.

    Jovain Jovain

    Onko todella niin, että saamatta jäävä vähennys kuitataan saaduksi porukan päätöksellä. Tai puukauppatilistä vähennetty raha kuitataan lopputuotteesta.

    On sillä väliä keneltä peritään ja miten peritään. Ei se sillä ole kuitattu jos hankintakaupassa saa vähentää. Pitää tehdä sitten sitä hankintakauppaa.

Esillä 10 vastausta, 3,531 - 3,540 (kaikkiaan 5,340)