Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Uskoisin että keskustelu tästä aiheesta/näistä aiheista jatkuu joka tapauksessa. Kummasti aiheesta on riittänyt väännettävää, mitä ihmeellisempiä viritelmiä, vaikka asiasta ei mitään tiedäkään. Kysymys on edelleen metsänomistajien rahasta, jopa pystykaupan korjuun alvista, joka on metsänomistajien rahaa ja Puukin nolla laskelmista?
Voidaan erotella myös sen suhteen, että pystykauppa on verotuksessa ja menettelytavoiltaan omansa. On teollisuuden toimiala piiloperintöineen ja vähennysoikeuksien puuttumisena.
Muut kauppatavat hankintakauppa ja muut vastaavat ovat hankintakauppoja tai siihen rinnastettavia. Laskutettavia ja verotuksessa vähennettäviä.
Omassa toiminnassani lähden pystykaupan koplaamisesta, on se sitten hankintakauppaa tai siihen rinnastettavaa esim. toimituskauppaa. Kysymys on lähinnä isännättömän rahan ja metsänomistajien toimialan puolustamisesta.
Kysymys kuuluu, onko isännätön raha metsänomistajien rahaa vai teollisuuden rahaa.
Isännätön raha on metsänomistajien rahaa, joka on koplattu (kansallistettu) teollisuuden käyttöön. Teollisuus käyttää sitä rahaa kuin omaansa. Tarjoaa metsänomistajille alennettua puunhintaa, pientä hankintalisää, jopa kompensaatioita jne.
Eihän metsänomistajien korjuun maksaminen tarkoita sitä, että korjuu maksetaan teollisuuden rahasta, eli teollisuus maksaa korjuun metsänomistajien rahasta. Vaan metsänomistajat maksavat korjuun omasta rahastaan.
Vastakkain ovat teollisuuden kansallistettu käyttöoikeus metsänomistajien rahaan ja metsänomistajien rajoittamaton käyttöoikeus omaan rahaansa.
On kaksi puunhintaa, joista käytössä on teollisuuden rajoittamaton käyttöoikeus metsänomistajien rahaan.
Jees ei kannata olla huolissaan!
Kysymyshän on siitä kuka maksaa korjuun kustannukset. Maksaako puunmyyjä metsänomistaja vai puunostaja eli teollisuus. Sehän voi olla kumpi hyvänsä, erotuksena on korjuun kustannusten hinta eli isännätön raha. Itse lähden siitä, että maksaja on puunmyyjä eli metsänomistaja. Hänelle kuuluu myös vähennysoikeus.
Tottahan yleinen käytäntö on ja täällä lähdetään siitä, että maksaja on puunostaja eli teollisuus ja perustellaan loppukäyttäjällä.
Teollisuus hallitsee puukauppaa ja korjuun kustannuksia n. 90 % osuudella ja tarkoittaa myös sitä isännättömän rahan osalta. Metsänomistajille tulee vielä korjuun kustannusten vähennysoikeuden menettäminen.
Timppa: Näin se menee hankintakaupassa. Metsuri motokuski on myös jäljillä, sillä erotuksella, että kantohinnasta (pystykauppa) miinustetaan 248 euroa, eli korjuun kustannukset ja korjuun alvi. Ei puualvia 240 euroa joka on läpimenoerä.
Koska olen myös pystykaupassa korjuun kustannusten maksaja, on saatava se kuitti, että saan tehdä sen vähennyksen verotuksessa.
Koska pystykaupassa sitä kuittia ei saa, korjuun kustannukset pystykaupassa peritään piiloperintänä puunhinnasta. Ja koska kysymyksessä on menettely, jota en ole hyväksynyt, olen pyytänyt korjuun laskulle.
Puunhinta on sitten tämän menettelytavan mukainen. Tiedä sitten, onhan tätä ihmetelty, näin kuitenkin olen toiminut.
Ei tullut vielä valmista, korjuun kustannukset kelpaa jo metsänomistajan maksettavaksi, mutta korjuun alvi ei vielä kelpaa.
Se voi tuo lopputyö jäädä saamatta. Voihan siinä käydä niinkin, että tarkastajat eivät sitä tiedä, kun lopputyön tekijäkään ei sitä tiedä, sen paremmin kuin neuvon antajatkaan täällä. Tuntuu sen verran idioottejakin olevan?
Oliko sillä väliä, mistä se yhtiö sen korjuun alvin ottaa, kun se ei sitä ota omistaan eikä lopputuotteesta…
Puuki: Tottahan korjuun laskun saa vähentää, mutta ei se sitä tarkoita, että ostaja sen korjuun maksaa. Puusta maksetaan toimitushinta tienvarteen, se ei ole kantohinta, ei myöskään hankintahinta, sillä ns. hankintalisä tuppaa olemaan riittämätön. Oiskoon sopimushinta ja kauppakohtainen ja kustannukset saa vähentää.
