Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Luuleeko Tolopainen että yhtiö hoitaa korjuun alvittomana tai maksaa omistaan. Minä en ainakaan siihen usko, perii korjuun kustannukset puunhinnasta ja niin perii myös korjuun alvin. ”Metsäyhtiö maksaa alvin puunmyyjältä pidätetyllä rahalla ja vero palautetaan yhtiölle, vaikka alvin todellinen maksaja on puunmyyjä”. Yhtiö käyttää puunmyyjää sosiaalitoimistonaan. Oliko liian vaikeaa.
Isännätön raha, sitä ei ole löytynyt, eikä se edellä olevilla opeilla löydykään.
Tämä on siirto keskusteluosiosta Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös.
Rane kysyy: ”Tienaatko Jovain mielestäsi jotain alveilla?”
Arvonlisäverovelvollisena ei ole syytä menettää ostopalvelujen alveja, ne ovat suoraan vähennettäviä myynnin puualveista. Korjuun lasku on myös vähennettäviä ja tässä on se kiista pystykaupan korjuun laskusta, saako sen vähennettäväksi vaiko eikö saa. Omassa toiminnassani otan sen laskulle ja saan vähennyksenä, samoin korjuun alvin.
Onhan tässä se kiista pystykaupan hallinnasta ja sen puolustamisesta, mutta myös isännättömän rahan puolustamisesta.
Jees on siellä UPM:llä ja kollektiivitaloudella se ero, että UPM kuuluu kollektiivitalouteen. Metsänhoitoyhdistykset eivät sinne kuulu. On myös se ero, että Mhy ei osta metsänomistajien puita, vaan välittää valtakirjalla metsänomistajien puita. Tarjoaa myös korjuupalvelua metsänomistajan puille.
Luonnollisestikaan minulla ei ole mitään sitä vastaan vaikka jatketaan. Edelleen vähennän verotuksessa korjuun alvit puualveista ja siihen teillä ei ole mitään sanomista. Jos ei mene perille niin ei mene.
Vai höpinöistä, kyllä tämä on täyttä faktaa. Mieluummin väistetään ja pallotellaan kuin myönnetään mitään. On klusterin oikeuskäytäntöihin rinnastettava asia tämäkin. Klusterin toiminnassa on paljon muutakin, ei vaan katkonnasta.
Kollektiivitaloudella tarkoitetaan tässä yhteydessä klusteria, metsäklusteria, ei Mhy:siä.
Lasku maksetaan hankintakaupassa, ”lasku” maksetaan myös pystykaupassa, se peritään puunhinnasta tehdashinnasta. Lopputuloshan on sama, kuitenkin sillä erotuksella, että pystykaupassa vähennys (lasku) jää saamatta.
Tässähän ei ole kysymys mistään kuittikaupasta, vaan todellisesta ja merkittävästä vähennysoikeuden menettämisestä, jonka suuruutta lisää vielä korjuun alvi, jonka voi vähentää suoraan puusta maksettavista alveista.
Omassa toiminnassani en maksa kollektiiville (klusteri) tällaisia kannatus maksuja.
AJ: ”Meillä sosiaalidemokratia toimii koska markkinat ovat mukana. Nyt on myös Kiinassa ja Kuubassa menossa kokeilu, jossa,,,”. Ettei vaan sovi klusteriin ja isännättömään rahaan kuin nyrkki silmään. Tuskin kuitenkaan sillä perusteella, että tehtäisiin valintoja julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä. Mutta kysymyshän on isoista rahoista ja sen rahan jakoperusteista yhteiskunnassa. Meneekö ”kollektiiville” vai voiko puuntuottaja metsänomistaja myös olla mukana jakamassa sitä rahaa. Se olisi toivottavaa.
Jätän mieluummin Tolopaiselle. Hankinnalla saa tieten pienen työpalkan, tai jos teettää hankinnan vieraalla saa laskun vähennyksenä ja jos tyytyy pystykauppaan, ei saa sitäkään, vaan sen kympin ei muuta. Voi saada vielä tuhtaata muodossa jos toisessa. Antaa vaan kollektiivin hoitaa ”omia” metsiään.
Ei auta Jeessin olla kuin tyytyväinen, saa ensiharvennukselta ”kympin” motilta. Onhan se investointi edellisestä puutilistä ja yhteiskunnan maksamasta tuesta. Ei riitä metsän tuotoksi, mutta riittäähän kollektiiville ja yhteiskunnalle tueksi.