Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Aloituksessa moititaan, ”pidä maaseutu asuttuna” ja pidetään äärimmäisen kalliina ratkaisuna. Sitä se onkin, mutta vasta sen jälkeen, kun maaseudun elinkeinot ja pääomat on siirretty kansalliseen ohjaukseen. Sitä on pidettävä kyseenalaisena ja epäonnistuneena polittiikkana. Elinkeinojen ja pääomien siirto kansalliseen ohjaukseen (klusteri) ja lähinnä työtö tekevän rahvaan (duunarin) toimialaksi. Näin metsätaloudessa ja maatalous EU:n tukiohjaukseen. Kansallisella ohjauksella autioitettiin maaseutu ja ylivoimaisilla etuuksilla syötiin pääomat. Nyt on vaikeaa, kun maaseutu on muodostunut taakaksi. Tuottaa alijäämää (velkaa), mutta voihan sillä lohduttautua, että on panostettu (keskitetty) elinkeinokeskuksiin. Mikä on sitten niiden osuus hyvinvoinnissa. Vaikuttaa erittäin kyseenalaiselta ja ottaa aikaa muutoksen teossa?
Turhaa vaatimattomuutta, ettei vaan ideologia ole vahvempi kuin hyvä tulos. Tehometsätaloutta, sillä yhteiskunta pidetään iskussa ja metsät kunnossa. Sitä kuiten on syytä epäillä. Indikaattorit osoittavat miinusta ja pitkässä juoksussa elinkeinon siirrosta on onniteltava klusteria ja työtä tekevää rahvasta. Valtaa pitävien ahneudesta ja ylivoimaisista etuuksista. Työn tekeminen, on kirjoitettava ”tuottamattoman” työn tekeminen, ei enää kannata, on tuettava tai teetettävä halpatyövoimalla.
Kyseenalaisia väittämiä, niitä valitettavasti riittää. AJ:n kysymykseen, on kyseenalaistettu hoitomuotojen välisiä eroja. Visan 10 motin tuottoon, tulee myös jk metsistä ja tuskin tukkiprosentista tarvitsee väitellä. Hoidon kustannuksissa on eroa, mutta puusta maksettavat hinnat eivät ole sitä mitä täällä väitetään. ”Maan tavasta”, mutta hinnat ovat kuitenkin kilpailukykyisiä jaksottaisen hintoihin verrattuna. Ainakin minulle on maksettu avohakkuuta vastaavia hintoja. Kysymys on enemmänkin vakiintumattomasta tilanteesta, joka on valitettavaa puukaupassa ja metsänhoidossa. Villiä tuntuu olevan ja on sitä myös käytännössä?
Pientä tukea ja saadaan pääomat haltuun. Niin se on muussakin alkutuotannossa, jos hakaniemestä kysytään. Siinä sitä on aikaikkunaa ja hyviä korjuukelejä on pitänyt tänäkin kesänä. Lyhytkierto yleisenä hoitomuotona on itsensä pettämistä. Perustellaan jopa valtakunnan alijäämillä ja ainakin ylivoimaisilla metsän tuotoilla. Käytännössä klusterin tuotoilla, jonka vaikutukset alkutuottajan ja metsien tuoton kannalta ovat kyseenalaiset?
Tulosta tuottavan metsänhoidon seurantaa kannattaa jatkaa. Mehtäukon rääseiköt, moinen porsastelu on lain ja suositusten vastaista. On metsänhoidon ja puukaupan vastaista. Ja vielä jk metsänhoidon vastaista. Seurantaa kannattaa jatkaa, missä määrin rästit ovat jk metsiä? Jos olisivat, vajaatuottoisuutta ja hoidon rästejä ei olisi.
Vai jätemetsiä ovat jk metsät. Voi sitä ollakin, mutta ovat syystä tai toisesta alempaan arvoon jääneitä/jätettyjä jaksottaisen metsiä, joilla täällä yritetään todistella. Ei tule onnistumaan, kysymys ei ole hoidetuista ja tuottavista jk metsistä. Jk metsänhoito on aivan muuta, nykytermeillä siistiä ja tulosta tuottavaa.
Kannattaako Visa vedätellä noita jaksottaisen tuloksia, kun jk metsissä päästään samaan. Pettää ihmisiä jo senkin puolesta, kun käytännön syistä kustannukset ja tuottamisen aikarakenne ovat erilaiset ja antaa erilaisen tuloksen. On niistä kerrottu täällä palstoilla ja tutkimus ja jk tuottajat ovat sen osoittaneet. On vähän vanhan aikaista käydä tätä väitöstä ja kiistää, kun näytöt on myös jk metsänhoidon puolesta?
Löytyykö Suomesta vesistöä, joka ei olisi mikromuovin saastuttama. Mikromuovi menee myös pohjavesiin. Mistä muusta syystä esim suuri Inarin järvi on mikromuovin saastuttama, kuin liikenteestä ja auton renkaista. Pohjoisen valtatie menee järven rantoja pitkin (ukonjärvi) ja vaikuttaa järven valuma-alueella laajasti, aiheuttaen kuormituksen.
