Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Jees on ammattimies ja toimii tavallaan, niin kuin toimimme itse kukin tavallamme.
Jeessin vastaantulo osoittaa miten vaikea on päästä sopimukseen. Tällä hetkellä kilpaillaan puusta, mutta ei kilpailla korjuusta. Sitä voidaan pitää ongelmana ja että saataisiin tähän asiantilaan muutos, korjuu olisi saatava julkiseksi. On mentävä samalle sopimukselle, kuitenkin niin, että vaihtoehdot säilyy entisinä. Voisi mennä tähän tapaan, yhtiö tarjoaa puusta ja tarjoaa korjuusta ja vastaavasti puunmyyjä tarjoaa puusta ja tarjoaa korjuusta, voidaan sopia samalla sopimuksella, tuskin korjuusta tarvitaan erillistä sopimusta. Jää sitten osapuolten varaan, päästäänkö sopimukseen, millä ehdoilla ja kumpi osapuoli hoitaa korjuun ja laskuttaa siitä. Näin voisi mennä avoimesti ja kilpailu on avointa, ei tarvita piiloperintöjä.
Kaikki kunnia LV:n muistolle. Emme olleet yhteistoiminnassa. Pari kertaa puhelin yhteydessä kyllä. Olen lueskellut hänen tekstejään aina kun on vastaan tullut. Ei voi sanoa että olisin samaistunut, mutta paljon on ollut samoja asioita, joista on voinut olla samaa mieltä. Kysymys on myös omista kokemuksista ja näkemyksistä. Niistä tärkein ehkä pystykaupan korruptio, korjuun kytkykauppa ja isännätön raha. Ovat hoidettavissa ihan LV:n esityksen pohjalta, toimituskauppana ja sopimalla urakoinnista. Ovat hoidettavissa myös eduskunnan ja kilpailuviranomaisen kautta, joihin tuolla AJ:n liitteessä viitataankin.
Niinpä Jees sanoo, että metsistä maksetaan. Mistäpä sitä muualta maksetaan kuin metsistä, sieltä on yli varojen myös eletty.
Jos tämä on politikkojen väitöskirja, sopii hyvin yksiin, vastustetaan. Eihän vihervasemmisto luovu rahasampostaan, jos jaettavaa löytyy se käytettään. On siinä mielessä oivallinen väitöskirja, saadaan työtä toimeentuloa ja hyvinvointia ja mistäpä sitä muualta jaetaan kuin maaseudun elinkeinoista ja metsistä. Saadaan metsänomistaja päivässä, poispäättämästä omista asioistaan.
Metsuri motokuski: On se puukauppa mahdollista ja olen sitä käyttänytkin. Tuttuja ovat myös muut kauppatavat, ei niiden selittämiseen yksi ikä riitä. Siinäpä se syy onkin. Kannattaisi tyytyä siihen, ettei ole vain yhtä hyvää. Epäkohdat tulevat vastaan joka tapauksessa, olipa systeemi mikä hyvänsä ja niiden selvittämiseen on syytä varautua. Ei voi olla niin, että mennä hyssytellään ja ongelma tulee vastaan entistä vaikeampana.
Tässä osiossa kysymys on isännättömästä rahasta, joka on miljardiluokan raha, on metsänomistajien rahaa ja tarkoittaa pystykaupan korjuun kustannusta, sen jakamista ja tarkoittaa foluumiltaan näin vapaasti määriteltynä 80 % hankinnan 20 % vastaan kokonaisfoluumista. Ei hyvä.
Metsuri motokuski: Puuntoimituksia ei ole tarkoitettukaan metsänomistajien varaan, vaan metsänomistajat osaksi puuntoimittajia. Kuitupuunkasvattajan esimerkin mukaan kyllä ja toimii myös metsänomistajien omassa toiminnassa jo tienvarsikauppana. Aktiivinen pitää olla ja tuotot ovat aivan muuta. Korjuun alvin palautus tuo suoraan seteleitä ja korjuun lasku vähennyksenä merkittävää etua sekin.
Puukilla taisi yöunet jäädä kesken!
No hyvä: En ole millään muotoa väittänytkään, että lisää metsätalouden tuloa, tai että alvit ovat metsätalouden tuloa. Mutta ei minulla ole myöskään syytä epäillä, jos yhtiö tarjoaa vaihtoehtoisella tarjouksella puusta ja tarjoaa korjuusta ja tarjoaa korjuupalvelua myös laskulle (järjestyy myös pystykaupassa). Se on sitten itse kunkin asia miten ajattelee, mutta omasta puolestani en ole pystykauppaa hyväksymässä muutoin kuin laskulle.
En tiedä urakoitsijoiden tilityksistä ja alveista, mutta omassa toiminnassani kysymys on korjuun kustannuksista maksetuista alveista, niiden ja korjuun kustannusten vähentämisestä verotuksessa. Niin on myös LV:n selvityksissä. Kikkailusta ei ole kysymys, jos pystykaupassa ottaa korjuun laskulle ja onhan se korjuu otettava laskulle, jos aikoo saada vähennyksenä verotuksessaan. Mieluummin laskulle, kuin pystykaupassa pimeän perinnän ja laskennallisen vaihtoehdon kautta.
