Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 3,641 - 3,650 (kaikkiaan 5,340)
  • Jovain Jovain

    Nökkösten kerääminen sateessa on aika rankkaa. kun siitä joutuu vielä maksamaan.

    AJ: Hintaesimerkissä kysymys ei ole tavanomaisesta pystykaupasta, koska korjuun palvelu maksetaan laskulla. Ei myöskään perinteisestä hankintakaupasta, koska korjuuta ei tehdä omana työnä. Ja hankintalisää  maksetaan korjuun laskun vastineena.

    Hintaesimerkissä korjuun lasku + alv ovat verotuksessa vähennettäviä ja ovat metsätalouden tuloa.

    Kiintoisaa olisi tietää, paljonko pystykaupassa korjuun lasku + alvi vähennyksenä tuottaisi metsänomistajille.

    Jovain Jovain

    Vaihtoehdoista löytyy ja se on hyvä asia puukaupassa. Voi myydä eripaikkoihin, osuuskunnat (Mhy) myös välittävät ja puutavarayhtiöt tekevät sitä samaa. Käyvät metsänomistajien puilla kauppaa, joka ei välttämättä ole hyvä.

    AJ: Minusta kantohinta ja pystyhinta on sama asia.

    Kun koplaan pystykaupan, en suostu korjuun tilitysmenettelyyn, vaan otan laskulle. Puunhinta on kaupassa sovittu hinta ja koska maksan korjuun laskun. Hinta = kantohinta + hankintalisä + alv + korjuun lasku + alv.

    Jovain Jovain

    Oksapuu: Eihän toimituskauppaan ole ylä- eikä alarajaa, manttaalit kyllä tavan metsänomistajalla riittää. Trollaamisesta ei ole kysymys.

    Pienet ovat mehtäukon tarjoukset metsänomistajan puunkorjuulle. Nökköset tienvarteen ja se on sitten siinä. Ei todellakaan ole paljon tarjottu ja uskoo vielä itse sen todenperäisyyteen.

    Metsänomistajan vastuut eivät pääty sinne nökkösille tienvarteen. Kustannukset pystykaupoissakin on maksettu tehtaan portille ja mehtäukonkin työnantaja kustannusten maksajan osalta on metsänomistaja.

    Onhan tuo käsittämätöntä, että esteenä metsänomistajien mukaan tulolle on vientiteollisuus, logistiikka tmv. ”Tai hankinta metsässä on vain pinoille oleva, älä sekoita mitään muuta siihen”. Voiko tuon paremminkaan määritellä, siinä hänen mielestään kulkee metsänomistajien korjuun raja.

    Jovain Jovain

    Eihän sillä ole vaikutusta puun toimitusketjuun, jos metsänomistajat tulevat mukaan. Metsäosasto puuntoimittajana puolestasi toimii niin kuin toimii tälläkin hetkellä. Ymmärtääkseni muutokset ovat korkeintaan hallinnollisia, kuten verotukseen, sopimiseen ja logistiikan kelpoisuusvaatimuksiin liittyvää.

    Jovain Jovain

    LV:n ohje oli pystykaupan lakkauttaminen. Onhan tuo hyvä, että mehtäukko saa jo vähän lihavoitua asiaa, ei vaan pelkkää väittämää ja haistattelua.

    Hankintakauppa on lähinnä toimituskauppaa tällä hetkellä, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että puukauppa ja logistiikka pitäisi saada metsänomistajille. Siitä ei ole kysymys, vaan metsänomistajat saada osaksi puuntoimittajia.

    Mitä se vaikuttaa logistiikan hallintaan, valvontaan tai vientiteollisuuteen. Ei yhtään mitään. Metsänomistajat sopeutuvat kyllä siihen, siinä kuin muutkin puuntoimittajat. Siitähän tässä ei ole kysymys. On eduksi, että saadaan puuntoimittajia lisää.

     

     

    Jovain Jovain

    Kovin on huonomuistista ja valikoivaa on tuo purkauksenne. On kollektiivitilan puolustamista, sanoisinko suoraan ”mooseksen” aikakaudelta. On vaan hyvä että tullaan ulos.

    Varsinainen LV:n tutkimusten sanoma oli sitä vastaan. Oli metsätalouden puolustamista, ei kollektivisoidun metsätalouden puolustamista. Sitä aikakautta edelleen elämme ja se on vahingoksi maaseudulle. Ei enää traktorikorjuun nimissä, onhan sen aikainen tutkimus 20 v. takaa ja ei vastaa enää tämän hetken tilannetta. Mutta kollektiivitilana edelleen vastaa.

    LV:n sanoma oli toimituskaupan puolesta, sen palauttamisen puolesta ja nimen omaan myös metsänomistajien oikeuksien palauttamisen puolesta. LV puolusti metsänomistajia puuntoimittajina ja torjui kollektivisoidun metsätalouden Suomessa. Se on sitten toinen asia miten siihen päästään.

    Johan tuon näkee sokea reettakin, että liikaa oli pyydetty. LV:lla oli siihen ehdotuksensa.

    Jovain Jovain

    Tuntuu hyvinkin uskottavalta, ei se ollut kuin 99,99 % jää vähän vaille, mutta ei se haittaa. Sillä vielä toimeen tullaan ja eihän niitä kaikkia puita samaan paikkaan tarvitse toimittaa. Puulla on kysyntää ja ehdot ovat kohdillaan.

    Jovain Jovain

    Onhan tuo vähän sääli tehdä noinkin tuottoisaa puukauppaa kollektiivin ehdoilla. Kannattaisi hieman katsoa omaakin etua.

    On yhtiöitä jotka ostavat puuta vaihtoehtoisella tarjouksella. Ottavat myös puunmyyjän huomioon. Tarjotaan pystyyn ja hankinnalla hinnat ja kaupan ehdot. Niin myös korjuun hinta ilmoitetaan tarjouksella ja korjuu järjestyy myös laskulle. Sen lisäksi otetaan huomioon puunmyyjän oma tarjonta, jos sellaista on. Eli on mahdollista valita eri vaihtoehtojen väliltä. Ainakin omassa toiminnassani näillä mennään.

    Minusta tämä ei ole kaavoihin kangistunutta toimintaa, niin kuin näillä isoilla yhtiöillä tuppaa olemaan.

    Jovain Jovain

    Puuki: Se on totta, että ”rahattomia isäntiä on mutta isännättömiä rahoja harvemmin”. Siellä ne rahat ovat pystykaupan hallussa, taitaa olla joidenkin tilastojen mukaan jopa 90-95 % markkinaosuudella.

    Valitettavasti minulla ei ole antaa talouslukuja. En ajattele niin, olen ostanut metsiä, hoitanut ja tehnyt puukauppaa ja täyttänyt veroilmoitukset. Se on minulle riittänyt ja käsitys siitä, miten kannattaa toimia.

    Se, että saataisiin ne luvut, on toisten tehtävä ja toivottavasti vaikka tutkimuksen keinoin selvittää.

    Jovain Jovain

    Puuki : Jallittaminen jatkuu. ”Koska metsäyhtiöllä ei ole vastuuta korjuukustannuksista, niin puuhuollon lisääntyvät kulut maksaa aina mo.”. Ei maksa vain puuhuollon lisääntyvät kustannukset, vaan maksaa puuhuollon kustannukset.

Esillä 10 vastausta, 3,641 - 3,650 (kaikkiaan 5,340)