Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Jätkä ei ilmeisesti omista metsää, ei tee puukauppaa, ei täytä veroilmoituksia. Tarjoutuu kuitenkin bulvaaniksi, ettei peräti verotukihenkilöksi.
”Jovain saa maksaa korjuun”, sanoisin että ei saa maksaa, vaan maksaa aina korjuun, niin tekee Jätkäkin, maksaa aina korjuun, jos omistaisi metsää ja tekisi puukauppaa. Jätkä ja verottaja ovat kyllä siinä puolellaan, että eivät ole huomanneet että maksaa…
Tottahan ostaja kilpailuttaa korjuun kustannuksia, siinä ovat epäsuorasti mukana myös metsänomistajat marginaalisella osuudellaan. Sen osuuden toivoisi olevan suuremman, että metsänomistajat puunmyyjät pääsevät mukaan.
Edelleenkään en maksa vähennyksistä, vaan ostan palveluja ja saan vähennykset sitä kautta. Eihän ”vähennyksistä maksaminen” ole edes mahdollista pystykaupassa. Eikä oleellista ole se, saanko sen korjuun samalla hinnalla, vaan se, että saan sen korjuun. Eihän sen suhteen metsänomistajalla pitäisi olla vaikeuksia.
Tottahan jokainen saa tehdä omassa metsässään mitä lystää. Menee aika vieraaksi ajatus, jos ne toisten metsät ovatkin omia metsiä. Ei ole missään määrätty, etteikö saa toimia omassa metsässään ja kannattaa toiminta myös sellaisena säilyttää.
Tällä kohtaa astuu esiin rajaaminen. ”Et saa toimia omassa metsässäsi, et ainakaan saa käyttää palveluja, osuuskuntia yhdistysten palveluja tmv.”
Kannattaa vielä senkin jälkeen, jos vaikka joudut ostamaan palvelut ja maksat rahalla. Puulla on kyllä kysyntää ja siitä maksetaan.
Timppa: Mhy ja MTK etujärjestönä ovat paljon vartijana. Kieltämättä teollisuuden lähes täydellinen hallinta puukaupassa ja korjuussa on liikaa vaadittu. Se, että metsänomistajat voivat metsätalouden tuottoja kohentaa, jää kiinni näistä puukaupan ja korjuun markkinoista.
Teollisuuden 80-90 prosentin markkinaosuutta pidetään jopa vakiintuneena, jota se ei missään tapauksessa ole. Metsänomistajien korjuuta pidetään myös kannattamattomana ja ennen muuta ammattitaidottomana.
Mitäs muutakaan se voi olla, koska metsänomistajien toimialana korjuu on alas ajettu. Siitäkin huolimatta nökkösten kerääminen tuntuu vielä olevan kannattavaa. Oiskoon sukua metsäsampolle tai moosekselle.
Tuskin tähän muutakaan lääkettä on kuin markkina-aseman puolustaminen. Siinä on metsänomistajien etujärjestöllä MTK:lla ja Mhy:llä tekemisen paikka.
Jk metsä ei ole mikään höynäys uskomus tai epävarmuustekijä. Onhan tuo aika aatamin aikaista, jos jk metsinä hoidetut metsät ovat enää vain jaksollisina metsinä hoidettavia metsiä. Haloo!!!
Vaikea on isännättömästä rahasta ja sen vähennysoikeudesta luikerrella. En väitä etteikö näin toimita tällä hetkellä, mutta sen isännättömän rahan puutavarayhtiöt käyttävät kyllä omiin tarkoituksiinsa. Pidättävät sen rahan puunhinnasta, maksavat sillä urakoitsijalle ja pidättävät vähennysoikeuden itsellään.
Näinhän puutavarayhtiöt toimivat myös omissa metsissään, sillä erotuksella, että kysymys on yhtiön omista metsistä. Maksavat urakoitsijalle omistaan ja ovat oikeutettuja vähennykseen.
Omassa toiminnassani, vaikka olenkin aika paljonkin pienempi puuntoimittaja ja metsänomistaja. Pystykaupassakaan en hyväksy muuta vastiketta kuin laskulle. Ja senkin siitä yksinkertaisesta syystä, koska olen kustannusten maksaja, olen oikeutettu myös vähennykseen.
Ja onhan tässä se etuus, jos kilpailu korjuun markkinasta avataan, tarkoittaa se kilpailua isännättömästä rahasta, eli metsänomistajan omista rahoistaan.
Timppa: Voin ihan yhtä hyvällä syyllä todeta, että esittämäsi faktat eivät pidä paikkaansa. Eihän ole pakko ja ei ole myöskään syytä, siirtyä jatkuvaan kasvatukseen, jos edellytyksiä ei ole olemassa. Ja mitä tulee tuohon sekametsään, sehän on jk:n edellytys, kun siirrytään avovaiheen kautta uuteen aloitukseen.
Korjuun ja kuljetuksen kustannukset ovat edelleen metsätalouden kustannuksia. Ovat keskimäärin yli puolet puunhinnasta ja ovat vähennettäviä sieltä kantohinnasta. Hakkuuoikeuden kustannukset vähennetään aina puunhinnasta.
Toivottavasti on hyväksyttävää analyysia, mutta voi olla myös AJ:n ”parasta mallia”, johon viittaat.
Visakallo: Sitä tarkoitin mitä isotee tuossa kertoo kaluston käytöstä. Korjuukaluston ja logistiikan kehittämisen (ylimenokauden) jälkeen, kalusto on jo olemassa, jolla jatkuva peitteisen metsän korjuu onnistuu ja kalustoa voidaan kehittää edelleen. Niin myös puukauppaa ja logistiikkaa.
