Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Metät kunnossa! En luonnollisestikaan maksa klusterin ja yrittäjän välisen sopimuksen mukaan eli tilitysmenettelyn kautta. Jos vaikka maksaisin, niin kuin perintä tehdään tällä hetkellä, minulla ei juurikaan ole mitään sanomista yhtiön ja urakoitsijan väliseen sopimukseen. Vaikka sitä toteutetaan metsänomistajan rahalla, metsänomistajan puilla ja metsänomistajan metsässä. Oligopolistinen kustannushinnoittelu.
Tilley: Ei siihen tarvita kuin metsää ja että tekee puukauppaa ja että neuvotteluaseman voi saavuttaa. Ja kysymyshän ei ole mistään tulonsiirrosta ostajayhtiöltä metsänomistajalle. Tulonsiirto menee juuri päin vastoin, sillä kysymys on metsänomistajan omista rahoista. On tulonsiirto ostajayhtiöltä siinä mielessä, että myönnetään metsänomistajan vähennysoikeus verotuksessa.
AJ: Ei ole erikseen mitään korjuun kilpailutusta, sillä yhtiö kilpailuttaa sopimusurakoitsijansa. Kysymys on korjuun laskusta suoraan metsänomistajalle.
Minä en ainakaan usko, että palstalla on vainoharhaisia pakkomielteisiä kyttääjiä valittajia, mitä näitä nyt onkaan. Asioista täällä käydään, niin ainakin pitäisi olla.
Katkontakiistaan voidaan vaikuttaa myös muulla tavalla. Menettelytapa muutoksilla esim. ottamalla pystykaupassa sopimusosapuoleksi myös urakoitsija. Eihän sopimuksen tarvitse olla vain ostajan ja urakoitsijan välinen, vaan voidaan toteuttaa myös yhteistoiminnassa puunmyyjän kanssa.
Paremmin voidaan sopia mm. katkonnasta, korjuusta ja sen laskutuksesta, motomitasta jne. Näin on syytä menetellä jo siitä yksinkertaisesta syystä, että pystykaupasta maksetaan paremmin.
Johan LV aikanaan on selvittänyt puukaupan kompensaatioita ja tulonsiirtoja, jotka toteutuvat toimituskaupasta pystykaupan hyväksi. Kannustaa suoraan puukauppaan ja nimen omaan yhteistoimintaan puukaupassa.
Tarvetta on, sillä pystykaupassa kompensaatiot tarkoittaa tulonsiirtoja toimituskaupasta pystykaupan hyväksi.Tarkoittaa mm. riittämätöntä korjuulisää, ja omista rahoistaan tienaamista hankintakaupassa, kun normaalitilanteessa sen pitäisi olla päinvastoin.
AJ: Kysymyshän ei ole mistään hankintakaupoista. Ei mistään pystykaupan ja hankintakaupan kustannuslaskennasta. Suunnittelun ja työnjohdon pienistä puroista (Puuki)…. Mitä tekemistä näillä on isännättömän rahan kanssa. Kysymys on pystykaupasta.
Tuo miljardiluokan rahasampo on liioittelua sikäli, että nykyisessä pystykaupassa metsänomistajalla ei ole korjuuoikeutta ja ei ole vähennysoikeutta. Niiltä osin tuon rahan arvo metsäomistajalle on nolla, mutta vähennysoikeutena ja korjuuoikeutena sen arvo on todettavissa. Se raha on olemassa ja se raha on metsänomistajilta perittyä rahaa…..
Metät kunnossa! Kiitos palautteesta! Tuo isännättömän rahan vähennysoikeus ei kuitenkaan ole väistettävissä. Se on tätä päivää pystykaupassa ja on korjuun rahoittamiseen liittyvä asia.
Ei voida pitää klusterin myöhempään rahoittamiseen kuuluvana, ellei yhtiö osta tuotantopanoksiaan palveluna, käytä alihankintaa tmv, joihin on omat järjestelynsä.
On luontevaa, että metsänomistajalle (kilpailijalle) ei myönnetä saavutettua etuutta, joka tarkoittaa tässä tapauksessa korjuun vähennysoikeutta ja toisaalta oikeutta puun toimittamiseen pystykaupassa.
Kysymys on miljardiluokan isännättömästä rahasta vuositasolla ja oikeudesta rahan käyttöön. Kysymys on myös kollektiivin rahasamposta, jonka ulkopuolelle metsänomistajat on suljettu.
Minusta ei ole huono läpihintana 55-60 euroa hyvästä tukkileimikosta. Kaupassa menee kaikki erittelemättä ja on sitten ostajan asia mitä puillaan tekee.
Hyvistä leimikoista kilpaillaan ja voi olla, että läpihinta lisää kilpailua. Ja eihän ostajan kannalta ole väliä millä kauppanimikkeellä kauppaa käydään tai katkontatavalla, vaan väliä on sillä, joka osapuolille sopii. Vältytään ainakin katkontakiistoilta ja kyllä se tiedetään mitä ollaan myymässä ja mitä ollaan ostamassa ja ainahan voi käyttää asiantuntija apua. Jos puulla on kysyntää, hinta on aina helpompi löytää.
Eihän runkokauppa sitä tarkoita, että kokorunkoina viedään tehtaalle tai kaikki jakeet viedään samalle tehtaalle, mutta läpihintaa se tarkoittaa ja katkonnan velvoitteesta vapautumista. Voidaan toki osarunkohinnoittelua noudattaa ja käyväthän kyseiset yhtiöt myös kappaletavarakauppaa.
Tuntuu olevan kollektiivilla aika herkällä, suolletaan mieluummin puuta paskaa, kuin että keskityttäisiin ihan yksinkertaisiin asioihin.
