Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset

Ei tarkasteluaika tilannetta muuta, jaksottaisessa kasvatuksessa on alemman tuoton aika. Jos Perkon kuusikko olisi ”etelälässä rehevällä maalla”, myös kasvu olisi sen mukaista ja ”metsässä on yli sata M3 reippaassa kasvussa edelleen”.  Se niistä tuplista. Ja eihän jk:n lähtötilannetta voi verrata paljaaseen maahan, sillä jatkuvassa kasvatuksessa puuston ikä on aina tarkastelujakson sisällä.

Niin se on täällä kerrottu ja sellaiseksi osoitettu, mutta se ei pidä paikkaansa. On tutkimuksen ja käytännön tuloksia, jotka osoittavat päinvastaista. Ei ole syytä uskoa, että myöskään peitteisessä metsänhoidossa puustopääomat valehtelevat.

”Mikä ongelma – aloitus olisi tehtävä paljaaksihakatulta alalta”. Mikä ettei ja on myös pystymetsiä, jotka soveltuvat kasvatuksen vaihtoon ja tulosta voidaan seurata. Kerrot myös ylivertaisesta sovellutuksesta kuusen kasvatuksesta. Harvemmin kuitenkin näinpäin, että kuusi taimettuu liikaa. Sitä voidaan hillitä ja olisi metsän tuoton ja hoidon kannalta eduksi. Tupla puustopääomat hillitsevät taimettumista ja tuoton kannalta puustopääomien lisäämisellä päästään helposti tuplatuottoihin, mitä myös peitteiseltä metsänhoidolta edellytetään.

Valitettavasti ei ole havaintoa paremmasta euromääräisestä tuloksesta päätehakkuusta. Samoja hintoja ovat maksaneet ja etu tulee tulevista myynneistä. Väitetty korkotuotto ei myöskään kasvata metsää, kyllä siihen tuottava metsä tarvitaan.

Mikä ihmeen puustopääomalle laskettava kulu? Voihan jaksottaisen uudistamisvaiheen metsän eriyttää tuottavasta metsästä ja nähdä jäljelle jäävä metsä alempiarvoisena metsänä ja jopa kuluna. Voi sitä ollakin, mutta eihän tuottava puustopääoma voi kulu olla. Jaksottaista vastaavilla 2/3 puustopääomilla metsä tuottaa ja myyntiä saadaan aikaiseksi myös avovaiheen aikana.