Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tottahan puukaupan ja korjuun hintayhteistyö, samoin metsänomistajien puuntoimitus-sopimukset, ovat kiellettyjä alueita, mutta voihan niihin tavan metsänomistaja puunmyyjä vaikuttaa. Pyytää laskulle, siinä alkavat oikenemaan ja vertautumaan.
Noista vapaista markkinoista voi ajatella niinkin. Jakaa tavaraa liikkeestä ulos ja ilmoittaa asiakkaalle, loppukäyttäjä maksaa.
Tuskin on tarkoituksen mukaista, jos korjuuketjut olisivat metsänomistajajärjestön hallinnassa. Vapaa kilpailu siinäkin mielessä olisi paikallaan. Edellyttäen tietenkin, että yhdenvertaiset lähtökohdat ovat olemassa. Eihän kaksi kilpailevaa kauppamuotoa, joista toinen on metsänomistajien korjuulle tarkoitettu ja joka ehdoiltaan ja folumiltaan on luokattoman alakynnessä, anna siihen mahdollisuutta. Lähtökohdat pitäisi olla yhdenvertaiset, muodostuisi sitten kilpailun kautta sellaiseksi kun muodostuu.
Plander: Jos tarjouspyynnön yhteydessä pyydetään myös korjuu yksilöitynä ja hinnoiteltuna, ei se tarkoita sitä, että jokainen metsänomistaja erikseen kilpailuttaisi korjuuketjun. Siinä se tulee samalla ja samalla tarjouksella. Niinhän se tulee tälläkin hetkellä tarjouspyynnön yhteydessä, pystykaupan kylkiäisenä, teollisuuden kilpailuttamana ja puunhintaan kytkettynä.
En ole huomannut korjuun hinnassa merkittävää eroa, oliko korjuu sopimusurakoitsijalta tai vapaailta markkinoilta.
Puuki: Sieltähän alkaa tulla myönteistä tarinaa, jos vaikka juonittelun kautta, mutta väliäkö tuolla. Koen mo. motoketjun myönteisenä, voi hakata omia metsiä ja voi hakata toisten metsiä vakituisesti ilman yhtiön urakointisopimusta. Voidaan perustaa korjuutyyppisiä yhteen liittymiä yhteismetsän tapaan, osuuskuntia, mitä vaan. Mhy:siä unohtamatta.
Jees, tuohon hankintakaupan riittämättömyyteen. Kyllä hankintakauppa riittää ja kelpaa, mutta muutoksia se vaatii, niin kuin puukauppa vaatii muutoksia yleensä. Vaatimukset ovat niitä samoja, joita täällä on käyty moneen kertaan. Kaipaan uudistuksia ja sen puolesta myös toimin. Koetaan kuitenkin uhkana?
On aivan turha kysellä mitään, vastauksia ei tule. Heti kun joku rohkenee puutua klusterin toimintaan, ollaan kimpussa. Turha on kysellä mm. työvaiheiden hintaa. Sitä ei haluta kertoa, että lähtee tehdashinnasta – kuljetus – korjuu – muut kustannukset ja että jäljelle jää jäännöserä eli kantohinta. Muodostuu kantohinnaksi sen jälkeen kun kustannukset on vähennetty.
Kantohinta on julkinen, mutta vähennetyt kustannukset eivät sitä ole. Ne vähennetään pimeästi puunhinnasta eli tehdashinnasta. Sitä ei haluta kertoa ja näin kun on, pidetään voimassa pystykaupan korruptoitunut tilitysmenettely. Siitä syystä puunmyyjän kannattaakin pyrkiä siihen, että ottaa maksamansa palvelut laskulle.
Jos esteet ja rajoitukset poistettaisiin, metsänomistajat toimittaisivat puuta teollisuudelle. Kysymys ei olisi mistään nökkösistä vaan puulaaneista teollisuuden käyttöön. Metsänomistajat eivät ole hankkineet motoja, koska logistiikan ja puukaupan järjestelyillä metsänomistajien puunkorjuu on suljettu. Tarvitaan metsänomistajia varten oma logistiikkansa ja puukauppa järjestelynsä. Eihän tässä ole mitään järkeä.
