Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kysymys oli korjuun kustannuksista ja sen alveista ja siitä, kenen maksettavia pystykaupan järjestelmässä ovat. Pahoittelen sekaannusta omasta puolestani.
”Ei kai kukaan kuvittele että nuo rahat otetaan jostain mystisestä kassasta”. Remie viestittää.
Siinäpä se. Näin täällä kuvitellaan ja uskotaan. Sieltä mystisestä kassasta ne rahat otetaan ja niillä rahoilla maksetaan urakoitsijalle. Ja tällä mystisellä tavalla puunostaja koplaa ne rahat omaksi rahakseen ja pidättää niihin rahoihin kuuluvan vähennysoikeuden itselleen. Tämä mystinen raha sisältää myös alvin, jonka puunmyyjä myös menettää ja voisi vähentää puualveistaan.
Se on vähän sama asia Jätkällä, maksaako valtio vai loppukäyttäjä ja on rinnastettavissa vaikka pieneläkeläisiin, maksaa toiset eläkeläiset. Tällaista esitetään, mutta siinä ei kuitenkaan ole mitään häpyä, esitetään etuutta etuuden päälle.
Sekään ei tunnu riittävän, että puunmyyjät maksavat puun hankintakustannukset tälläkin hetkellä. Eikä siihen tarvita muutosta sen suhteen, mutta saahan, sanoisinko palstan yksisilmäiset, nauttia siedettävästä puunhinnasta. Eivät kuitenkaan huomaa sitä, että se siedettävä puunhinta on heidän itsensä maksama. Onhan tämä jo melkoista hurskastelua ja kehuskelua, että saa maksaa omista rahoistaan, uskoa ilmaispalveluluihin ja esittää maksajaksi vaikka valtiota tai loppukäyttäjää.
Ei onnistu ainakaan meittin metsässä. Jos ei järjesty pystykaupalla, käytettävissä on muitakin kauppatapoja.
Niin paljon kuin täällä puukauppaa tehdään, ei sillä ole väliä, tehdäänkö pysty vai hankintakauppaa, hinta ratkaisee. Kertoo vaan siitä, että kauppatavat voi yhdistää. Ettei vaan nökköset ole mennyttä aikaa, ainakin täällä päin metsänomistajat tekevät puunsa motolla ja niitä nökkösiä ei ole näkynyt pitkään aikaan.
Pystykaupassa puut eivät ole jääneet pystyyn, kyllä ne ovat sieltä tien varteen tulleet ja korjuu on pitänyt maksaa. Jos vaikka perintä on teidän salaliittoteorioihin ja muihin ihmeellisyyksiin verrattavissa. Siitä saattaa olla hyvillään, että mistään ilmaispalvelusta ei ole kysymys. Mutta voihan se olla niinkin, että eripuolilla suomea on erilaisia käytöstapoja, jotka puoltavat uskomaan satuja, mutta toisaalta onhan se hyvä piirre, että on erilaisia mielipiteitä. Siltäkään ei voi välttyä että korpeaa, mitä olemme metsien hyväksi tehneet. Ilmeisesti ansioksi on luettava sekin, että saamme tehdä ilmaispalvelua, mutta houkuttelevaa on se, että antaa metsien kasvaa ja saa katsella ja ihmetellä metsissä tapahtuvaa ihmettä.
Kuitupuun hinta on jo painunut alas. Kantohinta on puun myyjien maksama tienvarsihinta. Siihen ei enää lisätä mitään, ei edes puun ostajan maksamaksi väitettyä korjuun kustannusta. Eli todellinen tienvarsihinta on korjuun kustannusten verran alempi, mitä sen väitetään olevan.
Sen sijaan hankintapuusta maksetaan hankintalisää, kuidusta jopa siinä määrin että näkyy taulukossa.
Kuitupuunkasvattaja: ”Salaliiton takana ovat kapitalismi ja markkinatalous. Tätä markkinamekanismin toimintaa eivät kaikki puunmyyjät hoksaa vieläkään”.
Eivät hoksaa myöskään suomalaista pystykaupanjärjestelmää, joka tiettävästi muualla ei ole käytössä. On suomalaisten käyttämä mekanismi, joka tuottaa raaka-ainetta teollisuudelle edullisesti. Tuottaa miljardiluokan tulonsiirron puunostajan hyväksi ja auttaa puuntuottajaa uskomaan, että kysymys on heidän rahastaan. Sitähän se onkin, mutta se raha käytetään korjuun kustannusten maksamiseen. Kysymys ei ole teollisuuden maksamasta rahasta, niin kuin uskotellaan.
Hoh hoijaa Jees: ”Ei ole salaliittoa vielä vastaan tullut”. Sen puolestahan sinä puukauppaa teet. Kannatat kollektiivia vaikka et ymmärräkään mitä se tarkoittaa. Ja kun ei ymmärretä tai ei haluta ymmärtää, hyökätään sitten salaliittoteorioilla sun muulla. Menee juuri päin vastoin mitä tuossa maalaat.
Olen kanssasi samaa mieltä siinä, että kannatat vapaata markkina taloutta. Kannattaisi vähän perehtyä asioihin, ettei mene samaa rataa kuin mehtäukolla: ”Mitä SALAliittoja ovat julkiset markkinatalous ja kapitalismi”. Siinäpä se onkin, eivät ole julkisia ja eivät ole myöskään vapaata markkinataloutta. Kollektiivissa mennään.
Satuja ja sirkushuveja palstalla jos muuallakin.
Gla: Esittämäsi hintatiedot ovat oikeita. Minua häiritsee se, että maksullisissa palveluissa ei ole ilmaispalveluja, ei ole pystykaupan korjuupalveluissakaan. Ropleema tulee esiin pystykaupoissa ja siinä mielessä hankintakaupat ovat ok. Vaikuttaa sekin, että jaksolliset ovat yleensä pystykauppoja ja JK on enemmän hankintakauppoja. Robleema on edelleen korjuun kustannuksia mentävä aukko, joka valuu pystykaupan hyväksi. Mennään miljardiluokassa kuin konsanaan valtioneuvostossa. Tottahan olen väärässä.
On turhaa Puukin perustella näillä laskelmilla, jos puukauppaan sisältyviä kytkentöjä ei oteta huomioon.
Gla: Pystyhinnasta puun myyjän korjuun kustannus on jo vähennetty ja teollisuuden maksama korjuun kustannus sitten lisätään pystyhintaan, että saadaan tienvarsihinta. Näinhän se menee ja menee samoin kuin esität ja laskelmissa otetaan huomioon. Mutta eihän se näin ole, korjuun kustannus on jo vähennetty ja sillä rahalla puun ostaja maksaa korjuun kustannuksen. Saadaan katteettomalla tulonsiirrolla jaksollinen näyttämään edullisemmalta. Niin vähän kuin asiasta mitään ymmärrän, laskelmissa on korjuun kustannuksia mentävä aukko?
