Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Jeessin olisi syytä perehtyä asioihin eikä jauhaa puuta paskaa. Todellakin, satusetiä voimiensa tunnossa tuntuu riittävän. Mehtäukko tarkoittaa välikäsillä metsänomistajia ja heidän kelvottomuuttaan puun toimittajina. Mitä kelvottomia ne metsänomistajat ovat. Ovat puun toimittajia siinä kuin muutkin. Siinä olet oikeassa, että pidetään sivuraiteella.
Mehtäukko, niin kuin muutkin perustelevat mm. laadulla. Saadaan etuus itselle ja metsänomistajan kustannuspiikki pidettyä auki. Myös oikeus puuntoimittamiseen, jopa omasta metsästä pidettyä auki. Sitä tavan metsänomistajalle ei myönnetä. Se on niin kehittynyttä tämä nykyinen motoaika, että metsänomistajalle motolupaa ei voida myöntää.
Palstalla ei mitään uutta. Palstan muutama lähipiiriläinen ovat heti kimpussa, jos joku uskaltaa eriävän mielipiteen esittää. Tai tällaisessa kuumassa kysymyksessä loukkaa heidän agendaansa. Olen pitänyt sitä poliittisena blokkina, joka sotkee sotkemisesta päästyään. Hyvin usein vielä henkilökohtaisella tasolla. Kiistetään ja kiistetään ja sotketaan, koska kysymys on heidän edustaan ja yhteiskunnan edusta. Työtä toimeliaisuutta ja hyvinvointia. Puolustetaan poikkeuksellisen hyvin tuottavaa ”metsäsampoa”, ja mistäs muualta sitä puolustetaan kuin vastakkainasettelusta ja metsänomistajan pussista ja hänen puurahoistaan.
Siinäpä se, en epäile Remien mahdollisuuksia hoitaa tätä asiaa. Jees en ole sotkenut sopimusurakoitsijoita tähän.
Lähden omista kokemuksista ja Lauri Vaaran lehtikirjoituksista ja hänen muista artikkeleista.
Lauri Vaara lähtee siitä, että pystykaupoissa korjuun kustannukset maksaa aina puunmyyjä ja että metsäyhtiö vähentää korjuukustannukset pimeästi puun bruttohinnoista.
En tiedä, voiko olla mahdollista, että aiheesta väitöskirjan tehnyt tutkija voi olla väärässä. Sitä epäilen. Tottahan oleellista on, että sitä kuittia ei ole, sitä Lauri Vaara perustelee alan korruptiolla. Lauri Vaara suosittaakin pystykaupan lakkauttamista ja siirtymistä toimituskauppaan.
Mitä tulee tähän toiseen kysymykseen. Lauri Vaara lähtee siitä, että metsänomistaja tilaa korjuun puukaupan yhteydessä. Ja koska kysymys on metsänomistajan tilaamasta ja maksamasta palvelusta, hänelle kuuluu myös vähennysoikeus tilaamaansa palveluun. Lauri Vaara perustelee vähennysoikeutta mm. korjuun kustannusten ALV:n palautuksella. ”Metsäyhtiö maksaa ALV:n puun myyjältä pidätetyllä rahalla ja vero palautetaan yhtiölle, vaikka ALV:n todellinen maksaja on puunmyyjä”.
Puuki perustelee korjuun ”ilmaispalvelua” nettohinnoilla, jolloin metsänomistajilta perittyä korjuun kustannusta ei voida osoittaa ja niin muodoin myöskään vähennysoikeutta ei ole olemassa. Pitäisi perustella bruttohinnoilla. Tottahan myös puunhintataukoissa pystykauppa on nettohinnalla.
Tässä on se kysymys, ollako vai eikö olla ja kuka maksaa, metsänomistaja vai metsäyhtiö?
Mehtäukko, olikohan mielikuvituksen tuotetta. Kuten edellä on todettu, kantorahatuloista 80 % on pystykauppatuloa, joka rahana on 2.0 miljardia ja siitä toinen puoli 1.0 miljardia on korjuun kustannuksia, eli sitä isännätöntä rahaa. Ei ole mielikuvituksen tuotetta, vaan nämä tiedot ovat kenen hyvänsä tarkistettavissa.
Kysymys on rahasta, jonka klusteri piilotetusti siirtää omaan käyttöönsä. Ja kysymys on myös rahasta, joka tarkoituksellisesti tai tietämättä halutaan myös pitää sellaisena, piilotettuna näkymättömänä tmv. rahana, jota ei ole olemassa. Jopa laskelmalla pyritään se osoittamaan ja että minkään laista etuutta ei ainakaan ole olemassa.
Musta miäs: Sitä se tarkoittaa, korjuun kustannusten verran suurempi ja sitä se on myös käytännössä tälläkin hetkellä, mutta piilotetusti. Teollisuus käyttää sen rahan tulonsiirtona, juuri näiden korjuun kustannusten maksamiseen.
Jopa laskelmalla osoitetaan, että isännätöntä rahaa ei ole olemassa, ei edes vähennysoikeutta ole olemassa. Väitetään jopa korjuun olevan ilmaispalvelu metsänomistajalle.
Pidän tätä miljardiluokan huijauksena.
AJ. Tuolla aiemmin. Voihan se olla niinkin, että on verrattava bruttohintoihin, eli lähtöhintaan, toimituskaupan hintoihin ja niistä tehtäviin vähennyksiin. Tulee ainakin näkyväksi ja eihän nettohinnoista voi tehdä vähennyksiä. Ei edelleenkään istu, että pystykaupan korjuu olisi metsänomistajalle ilmaispalvelu. On se miljardiluokan isännätön raha siellä olemassa.
Pystykaupassa metsänomistaja maksaa palvelusta ja hankinta kaupassa metsänomistajalle maksetaan palvelusta. Tämän osoittaa jo puusta maksettava hinta. Ilmaispalvelua ei ole ja puualveilla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa. Kysymys on miljardi luokan huijauksesta ja ihmettelen sitä, että metsänomistajat antavat huijata itseään.
Se, että väitetään metsäyhtiön maksavan omistaan. Saadaan metsänomistajien ostama ja maksama palvelu metsäyhtiön palveluksi ja metsäyhtiön verotuksessaan vähennettäväksi palveluksi. Ja näin muodoin myös lopputuotteesta vähennettäväksi palveluksi. Jos näin on, kysymys on kaksin kertaisesta perinnästä.
Ihmettelen myös sitä, että metsäyhtiön vähennysoikeutena tällä on merkitystä, mutta metsänomistajien vähennysoikeutena sitä ei ole. Puukin mukaan metsänomistajien vähennys oikeutena sillä ei ole vaikutusta? Muka puusta maksettava korkeampi hinta…
Puuhastelija, laskelmasi korjuun osuutta pystykaupassa yhtiö ei maksa omasta pussistaan, vaan perii sen puun hinnasta. Kysymys ei ole ilmaispalvelusta.
Uskoisin että puukauppa nykymuodossaan tulee muuttumaan. Eihän voi olla mahdollista, että metsänomistajat pidetään loputtomasti kilpailun ulkopuolella. Ettei vaan ole niitä hakaniemen juttuja.
Ilmaispalveluja ei ole korjuussa, niitä ei myöskään ole metsän muissa palveluissa. Palvelut aina maksavat ja kustannukset peritään jostain. Tässä on se huono puoli, että vähennykset jäävät saamatta. Sanoisin, että olipa palvelu mikä tahansa tai kauppatapa mikä hyvänsä, laskutukseen kannattaa pyrkiä. Laskutukseen myös pystykaupassa.
Mehtäukolle näyttää metsänomistajan vastainen taho olevan itsessään metsänomistaja. Heti ollaan kimpussa, jos joku uskaltaa eriävän mielipiteen esittää.
Mikä palkkatulo se kantorahatulo n. 2.5 miljardia vuodessa on, josta pystykaupan osuus on n. 2.0 miljardia vuodessa. Ja siitä toinen puoli n. 1.0 miljardia on korjuun kustannuksia, eli sitä isännätöntä rahaa.
Hankinnan eli isäntien rahan osuus on n. 10 %, eli vaivaiset neljännes miljardia tuosta summasta. Missä suhteessa nämä ovat, kun isäntien korjuu pystykaupassa on lukittu ulkopuolelle. Ilakoidaan vielä korjuun ilmaispalveluista, sitä Tolopainenkin tekee.
Olempahan yksi piikki…, ainakin omasta puolestani ja omassa toiminnassani. Korjuun isännättömästä rahasta tuskin tulen luopumaan ja sitä suosittelen toisillekin.
