Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Mikä palkkatulo se kantorahatulo n. 2.5 miljardia vuodessa on, josta pystykaupan osuus on n. 2.0 miljardia vuodessa. Ja siitä toinen puoli n. 1.0 miljardia on korjuun kustannuksia, eli sitä isännätöntä rahaa.
Hankinnan eli isäntien rahan osuus on n. 10 %, eli vaivaiset neljännes miljardia tuosta summasta. Missä suhteessa nämä ovat, kun isäntien korjuu pystykaupassa on lukittu ulkopuolelle. Ilakoidaan vielä korjuun ilmaispalveluista, sitä Tolopainenkin tekee.
Olempahan yksi piikki…, ainakin omasta puolestani ja omassa toiminnassani. Korjuun isännättömästä rahasta tuskin tulen luopumaan ja sitä suosittelen toisillekin.
AJ. Tilastojen mukaan kantorahatulosta n. 80 % on pystykauppatuloa. Olisi siitä rahasta osuutta metsänomistajallekin ansiotuloksi. On toki korjuun kustannuksia vastaan pidätetty raha, mutta ei minkään laisessa suhteessa puukaupan ja korjuun markkina osuuden suhteen. Eihän hankinta lisällä kilpailla korjuun monopolia vastaan.
Eipäs Puuki ota huomioon monin kertaista kustannusten nousua, joka kanavoituu puun hintaan. Ja tekee sen yhdessä hallitsevan markkinan (monopolin) kanssa. Väittää hintakurin säilyvän kalliin puun tuonnilla.
Kyllä tämä jää sossujen (SDP) ja vasemmiston agendaksi ja toimii niin kauan kun metsänomistajat saadaan pidettyä markkinan ulkopuolella.
Näinhän se menee kuin Jätkä opastaa, mutta kaksi asiaa siinä on väärin ja ovat ne asiat joista väännetään. Tottahan metsäyhtiö maksaa korjuun kustannukset urakoitsijalle, ei siinä ole epäselvää ja saa vähennysoikeuden siitä, mutta ei maksa omista rahoistaan, vaan puun hinnasta pidättämällään rahalla. Sillä perusteella vähennysoikeus kuuluu puun myyjälle. Toinen asia on alvi, kysymys ei ole puualvista, vaan korjuun alvista ja sen vähennysoikeudesta.
Venkoilua Mm.
Jätkä mikä ilmaispalvelu se on, jos puusta maksetaan hinta X ja korjuu sovitaan yhtiön urakoitsijalle. Puunhinta X on sen jälkeen korjuun kustannuksia X verran alempi ja ostaja ilmoittaa sen sopimuksella.
Koska kysymys on (olkoon vaikka epäsuorasti) puun myyjän ostamasta palvelusta, pitäisi päästä siihen, että palvelun ostaja saisi korjuun laskulle ja saisi vähentää sen verotuksessaan. Tai ainakin pitäisi saada tosite puun ostajalta verotusta varten.
Omassa toiminnassa korjuun ostopalvelut tulevat laskulle, joka tarkoittaa myös sitä, että tuskin olen luopumassa jatkossakaan korjuun isännättömästä rahasta, eli niistä isoista rahoista, joita sosvasemmisto himoitsee pitämään omanaan.
Häikkää on. Olen vastannut mehtäukolle niistä pystykaupan eduista, joita käytetään myös metsänomistajaa vastaan.
Olen vastannut myös Visakallolle isännättömästä rahasta. Korjuun isoista rahoista tekee isännättömän rahan se, että metsänomistajat on perinteisesti suljettu korjuun ulkopuolelle pystykaupassa. Eli eivät ole päässeet tienaamaan omista rahoistaan. Metsänomistajia ei ole hyväksytty korjuun osapuoleksi pystykaupassa. Eli eivät ole päässeet kilpailemaan korjuun monopolia vastaan, jonka osuus on jotain 98.5 % tällä hetkellä.
On kysymys, jonka suhteen olen toiminut omalta osaltani. Näin kertoo toimineensa myös Visakallo joskus ja on niitä harvoja viittauksia siihen suuntaan.
Ihmettelen kuitenkin, että Mhy:n korjuupalvelun välittämät puukaupat ovat hankinta kauppoja. Ja sitä, että yhtiöt eivät hyväksy omien sopimusurakoitsijoiden hakkuita omista metsistään. Eli häikkää on, mutta on kerrottu myös, että metsänomistajia ollaan vihdoin hyväksymässä pystykaupan korjuupalveluun mukaan.
Höpö höpö. Ei tunnu kelpaavan, että metsänomistaja pääsee tienaamaan korjuun rahoista, eli omista rahoistaan. Pidetään isännättömänä rahana, koska perinteisesti pystykaupassa metsänomistajat on suljettu korjuun ulkopuolelle. Vahditaan kuin valtiosalaisuutta, ettei vaan metsänomistajat pääse kilpailemaan korjuun monopolia vastaan.
