Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Korjuun alvit ovat puualveista vähennettäviä verotuksessa, samoin kuin korjuun laskun voi vähentää verotuksessa.
Mehtäukko on hyvin ajan hermolla. En ole rajoittamassa teollista liiketoimintaa, vaan teen sitä päin vastoin, olen edistämässä teollista, kuin myös omaa liiketoimintaani. Toivottavasti siihen on oikeus myös metsänomistajalla, joka tänä päivänä ei suikaan ole itsestään selvyys. Houraaminen siinä mielessä ei ole joutavan päiväistä.
Se, että metsänomistajat voivat vaikuttaa omiin rahoihinsa pystykaupassa, siihen mahdollisuuteen on tartuttava, sitä mahdollisuutta ei tarjota. Monet puunostajat suhtautuvat siihen kuitenkin myönteisesti.
Siitä on monenlaista etua metsänomistajalle, saa vähennysoikeuden verotukseen ja alvin palautuksen, läpinäkyvyyden puukauppaan ja korjuuseen. Motomitan, tarkoitan sillä motolistan erittelyineen, joka usein ”tiimin” palveluna jää saamatta tai on jotain muuta. Voi edistää omaa liiketoimintaa ja oikeastaan ei muuta olekaan kuin etuja, jos sitä verrataan perinteiseen hankintakauppaan. Ovat niitä pystykaupan etuja, joita käytetään usein metsänomistajaa vastaan.
Jos haluan olla hieman ilkeä mehtäukolle, joka sallittakoon. Mehtäukolla ei jää muuta kuin sanomiset ja tallin takuset.
Mehtäukko: En ole luopumassa korjuun liiketoiminnan rahoista – omista rahoistani, vaan pyrin säilyttämään ne itselläni. Järjestän korjuun ja saan siitä hyödyn itselleni, vaikuttaa myös puun hintaan.
Teollisuudelle on aina puu kelvannut ja ehdoistakin on voinut sopia.
Onhan se vähän omituista, että metsänomistaja ja hänen edustamansa yhdistys ovat kelvottomia toimittamaan puuta teollisuudelle.
Sitä en pysty sanomaan, eikä ole tarpeen edes selvittää. Suuruusluokat riittää ja käsitys siitä missä mennään. Ne isot rahat ovat isoja rahoja myös metsänomistajalle.
Eihän metsänomistajan hyväksyminen samalle sopimukselle tarkoita sitä, että vastuu puuhuollon järjestämisestä siirtyisi Mhy:lle. On vähän saman tyyppinen asia kun väitetään, että MH ohjelmoi teollisuutta puutoimituksillaan.
Metsänomistajat toimittavat puuta tälläkin hetkellä ja että se puiden toimittaminen voisi toteutua samalla sopimuksella on vain lisä ja täydentävä tekijä nykyiseen järjestäytyneeseen ja toimivaan puuhuoltoon. Voi olla myös vahvuus tekijä.
Luulisi kalikoiden keruun olevan rasite teollisuudelle, mutta siitähän ei ole kysymys. Vaan metsänomistajien puutoimitukset torjutaan laajasti ja poikkeuksellisen yksimielisyyden vallitessa, etteivät pääse kilpailemaan puillaan teollisuuden monopolia vastaan.
Voihan se olla, että paineet lopulta nousevat niin suuriksi, että metsänomistajalle löytyy tila puuhuollossa. En usko lainkaan siihen, että teollisuus onnistuu pidättelemään loputtomasti metsänomistajia, tuskin se on tarkoituskaan. Tällä hetkellä saldo niistä isoista rahoista on 98.5 % teollisuuden hyväksi, eli metsänomistajien osuudeksi jää valitettavat 1.5 % hankinnan osalle.
Kysymys on todella isoista rahoista, onhan teollisuuden omankin ilmoituksen mukaan korjuun kustannukset yli puolet puun hinnasta. Ja kysymyshän on metsänomistajan rahoista, joilla puuhuoltoa pyöritetään. Mitä kilpailua se sellainen kilpailu on, jossa metsänomistajien rajoitetulla hankintalisällä kilpailutetaan pystykaupan korjuun kustannuksia vastaan tai kilpaillaan mehtäukon väittämillä epäkuranteilla kalikoilla laatua vastaan. Samat laatuvaatimukset ne on metsänomistajallekin.
Omassa toiminnassani pyrin huolehtimaan siitä, että maksan korjuun, olipa kysymys sitten omasta varatusta osuuskunnan tai yhtiön sopimusurakoitsijan korjuusta. Monelle puunostajalle järjestely myös sopii. SE:nkin olisi syytä hakea vaihtoehtoja metsänomistajan varalle, eikä vaan pelata niillä metsänomistajan isoilla rahoilla siellä meittin metsässä.
Miksei toimintaympäristöä voisi pyrkiä kehittämään edelleen. Nykyisellään tiimien vastuulle jää aika paljon. Puukaupassa on huono yhdistelmä, jos ostomies sopimusurakoitsija ja ”elinkeinotoiminta” sattuvat samoihin kansiin. Tai jos vastaavasti mhy:n toiminta koetaan puolueellisena.
Olisikohan noin periaatteessa siinä suurtakaan eroa, toimittaako puut teollisuudelle metsäosaston sopimusurakoitsija tai mhy:n korjuupalvelu tai muu vastaava taho. Teollisuus valvoo ja ohjaa vastaan ottamiaan puita joka tapauksessa.
Tällä hetkellä ohjaukseen tarvitaan vielä erilliset sopimukset, teollisuudelle omansa ja metsänomistajille omansa. Voisi mennä samallakin sopimuksella. Mistä löytyisi ratkaisu tähän.
Voisiko siinä olla mitään järkeä, jos teollisuus kilpailuttaa korjuun ja ostaa puuta hinnalla X, niin kuin tekee tälläkin hetkellä.
Eli pidetään hyväksyttävänä, että metsänomistajia kusetetaan. Ei näistä tapauksista ole päästy eroon vielä tänäkään päivänä. Kulisseissa puut vaihtavat omistajaa ja palstalla pistetään mieluummin uunoiluksi, kuin että puututtaisiin. On uskaliasta tehdä puukauppaa esim. yhtiön tiimin kanssa, jonka taustalla harjoitetaan elinkeinotoimintaa. Tai hyväksyä korkein tarjous ja menettää samalla kolmannes puumäärästä ja vielä puutavaralajeihin kohdistuvat saikkaroinnit siihen päälle.
Puukaupassa toimii myös harmaa talous, pitäisin sitä myös maan tapana. Kuka tietää paljonko puuta liikkuu näillä markkinoilla. Eivät ainakaan näy tilastoissa ja metsänomistajan tilinauhalla.
Vaikea on uskoa että puutavarayhtiöt tai Metsänhoitoyhdistys harjoittaa kyseistä toimintaa. Sen estää luottamuksen säilyttäminen ja tiettyjen toimintatapojen noudattaminen puukaupassa. Kysymys jää helposti tiimien toiminnaksi ja osoittautuu epäluottamustilanteissa jopa henkilökohtaisen edun tavoitteluna. Jää uupumaan jostain, kuutioista tai kaupan ehdoista, joista kauppakirjalla on sovittu, eli toimitaan toisin. Kauppakirjaa voidaan pitää myös raamisopimuksena muulle toiminnalle.
Jees nokkii lähes kaiken, mutta nokkii myös, jos valtakirjakauppa estetään. Valtakirjakauppa on yksi niistä harvoista tavoista, jolla Mhy voi valvoa metsänomistajan etua. Myöskään puheet provisiosta eivät ole perättömiä. Yksi ”huolimaton” Mhy toimija yhdessä ostajan tiimin kanssa, voivat tehdä sirppihallaa metsänomistajalle ja se toteutuu siellä ostajan tiimissä. Näin siinä voi käydä myös kokemattomalle metsänomistajalle suorassa puukaupassa.
