Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Eihän kalliitkaan investoinnit esim. maataloudessa tilan arvoa nosta, jos eivät tuota ja anna takaisin sijoitettuja pääomia. Ovat kyllä pakollisia, jos aikoo jotain tuottaa. Käytetään myös vuokrapalveluja, mutta siinä mennään vähän sivuraiteelle, jos maatalous itsessään ei pysty palveluja tuottamaan.
On kuitenkin yhteiskunnan kannalta vähän sama asia kuin maatalouden tuet. Ajatellaan niiden alentavan ruuan hintaa. Mennään sivuraiteelle, eihän maatalouden tuet ole tarkoitettu alentamaan ruuan hintaa, vaan on tarkoitettu EU liittymäsopimuksessa kompensoimaan tuottaja hintojen puolittaminen.
Tiedetään, että sopimus ei ole pitänyt ja siitä on tingitty, EU tukien osalta kuin myös kansallisten tukien osalta. Vajeeseen kun lisätään kaikki oksalta onkijat ja väliportaan kustannukset, eihän tuottajahintoihin jää kuin rippeet.
Sama pätee myös metsätaloudessa. Metsätalous on ohjattu palvelujen varaan ja tarkoittaa, että palvelujen tuotto on kaikki pois metsätalouden tuotoista. Niin myös metsätalouden tukien osalta. Eihän metsätalouden tukia ole tarkoitettu kompensoimaan puun hintaa, vaan on tarkoitettu edistämään heikosti tuottavaa tai tappiollista metsänhoitoa.
Virheellisesti ajatellaan, että tuet on tarkoitettu kuluttajia varten. Eihän se niin mene, vaan on tarkoitettu tuottajia varten. Tähän kun lisätään palvelutuotannon kustannukset, jäljelle jää vain jäännöserät. Epäilen, että tuottajahinnat sen paremmin puun hintakaan ei pääse nousemaan.
AJ: Tarkoitan maa- ja metsätaloutta elinkeinona. Oikeastaan tuossa annatkin jo vastauksen. Kysymys on huonosti tuottavasta alasta ja se tulee yhteiskunnan puristuksesta. Nyt puhutaan jo teollisesta toiminnasta, että jollain tavalla voi tulla toimeen. Jos huonosti tuottavasta alasta joutuu luopumaan tai jostain muusta syystä joutuu luopumaan tai tulee konkurssi, on realisoinnin jälkeen omaisuus halpaa. Normaalitilanteessakin huonosti tuottavien alojen hinnat ovat halpoja. Sanoisin, että tämän tapaisesta hintatasosta on kysymys maaseudulla. Plussaa on puuhapalstat tai jostain muusta syystä maksetut korkeammat hinnat. Tottahan korkoloukku voi laueta jossain vaiheessa.
Se on AJ aika turhauttavaa käydä tätä keskustelua, jos ei ole käsitystä miten asiat käytännössä ovat. Etuudet elävät omaa elämäänsä ja niitä hoidetaan yhteiskunnassa tulonsiirtoina. Näkyvät ne tilastoissakin. Minusta, jos maaseutua halpuutetaan muuhun tulokehitykseen verrattuna, voisi olla kohtuullista huomata myös pääomien maa-ja metsätilojen halpuus markkinoilla.
Hyvin huomaavaista tuntuu olevan. Ei se maaseutu miksikään ahtaammaksi ole muuttunut, päin vastoin. Siellä on edelleen tilaa aivan riittämiin. Saa kaupunkilainen autoilla maaseutua vaikka päästä päähän, tilaa riittää ja sen puolesta ei tarvitse ruottiin lähteä tai saksaan. Löytyy se Lidli myös hiihdettävän matkan päästä, kun vaan jaksaa hiihtää. Tottahan alennukset kannattaa hakea maaseudullakin ja maksaa kaikki lisät jotka hintaan sisältyvät.
On siellä maaseudulla myytävänä aivan oikeasti halpaa. Jostain syystä maatilat ovat halpoja. Kiinteistöjä on paljon myytävänä, ovat kyllä suurin osa homeessa. Metsätilat ovat halpoja ja jostain syystä alkavat olla jo moneen kertaan myytyjä. Aitiotiloja ja taloja niitäkin löytyy, ne tuskin kaikki ovat edes myytävänä. Senaattikiinteistön ”valinnastakin” kannattaa tiedustella. Tarjonnan puutteesta ei ainakaan voi olla kysymys ja sitä väljyyttäkin kyllä löytyy sitä kaipaaville.
Se on kaupunkilaisen (rahvaan) aivan turha valittaa, että heillä ei ole mitään. Siitä vaan realisoimaan ja ostamaan kiinteistöjä, niin kuin tekevätkin. Nyt saa halvalla ja jatkossa hinta vaan laskee. Jostain syystä näin se menee markkinat, tottahan kaupunkilaiset käyttävät etuuttaan, josta ovat pitkään nauttineet. Tässä pelissä hölmöläisten automaatissa petetty kansanosa ei paljoa paina ja tuo markkinaraha, sekin on puolellaan. Täytyy elvyttää????
Siitä ei ole epäilystäkään, infra ei ole tarkoitettu maalaisia varten, mutta jostain syystä kaupunkilaisten muuttoliike viikon loppuisin ja loma-aikoina maaseudulle on jo toinen asia. Alkaa jo perjantaina hyvissä ajoin. Liikenneyhteydet (paanat) on pidettävä hyvässä kunnossa ja hyvä niin. Siitä hyötyy maaseutukin.
Oliko toistoa vai mitä oli, sitä passaa käydä kysymässä maaseudulta vanhoilta ihmisiltä. Asuvat siellä vielä onnelassaan ja sinnittelevät loppuun asti. Hyvin toimeen tulevatkin ja pärjäävät niin kauan kuin terveyttä ja toiminta kykyä riittää. Yhteiskunnalla ei heille ole paljoa annettavaa, eivät he sitä tarvitsekaan, mutta onhan sieltä pois lähdettävä ja varattava koppero liikekeskuksesta tai sairasosastolta. Onneksi on vielä muuttoliikettä maaseudulle päin ja epäilen sen suunnan lisääntyvän.
Näin se menee, osittainen kansallistaminen esim. luonnonvaroista maa- ja metsätaloudesta, tuottaahan se etuutta yhteiskunnalle ja kansalaiselle, mutta mitä ahtaammalle vedätetään, sitä vähemmän se tuottaa, eli entistä vähemmän tuottaa ja entistä vähemmän omistaja saa päättää pääomistaan. Nyt jo puhutaan teollisesta toiminnasta, sen suhteen mikään ei tunnu riittävän, syödään vaan kuormasta.
EU autioittaa maaseutua ei siitä mihinkään päästä ja osittainen kansallistaminen kuuluu EU politiikkaan niin myös suomessa. Suomi liittyi vasemmisto enemmistöiseen EU:hun aikoinaan ja vasemmisto enemmistöinen oli suomikin. Isäntien isännästä tehtiin ulkoministeri ja maa- ja metsätalousministeriksi kelpasi vain sitoutumaton.
Luonnonvaroiltaan rikas suomi kelpasi EU:lle hyvin ja sopii myös vasemmisto enemmistöiseen kotimaiseen politiikkaan. Luonnonvaroiltaan rikkaita itäeuroopan maita on liitetty senkin jälkeen, kunnes laajeneminen päättyi idän etupiireihin.
Jää vastakkain asetteluun, jossa molemmat ovat olevinaan oikeassa. Kekkosen aikana olisi menetelty toisin. Hyvät kauppasuhteet olisivat riittäneet ja se olisi suomen etu vielä tänäkin päivänä. Myydä nyt kansalliset pääomat ja saada vastineeksi vähän rahaa. Onhan se nostanut elintasoa suomessa, mutta jostain syystä sekään ei riitä, on tehtävä lisää velkaa?
EU sopimuksella maataloustuotteiden hinnat puolitettiin ja luvattiin toinen puoli maksaa tukena. Sopimus ei kuitenkaan pitänyt ja ajan myötä EU tuet pienenivät. Seurauksena oli, että jotta suomalainen maatalous tulee jollain tavalla toimeen, päädyttiin kansallisiin tukiin. Niiden osuus tällä hetkellä on lähes puolet maatalouden tuista.
Kysymys on kaikkinensa maatalouden kannattavuuden laskusta ja merkittävästä tulonsiirrosta kuluttajan hyväksi. Sen kompensoimiseksi kysymys on esim. tuotantopääomien kymmenkertaistamisesta, että voi päästä maatalouden tuotoissa samaan. Eli syödään pääomaa.
Samoin menee metsätaloudessa. Mikä mahtaisi olla aikajana, jonka aikana palkkataso kymmenkertaistetaan verrattuna metsätalouden tuloon. Paljonko tarvitaan pinta-alaa, että päästään samaan.
On aika paljonkin sama asia kuin, jos palkansaajat pakotetaan kimppaan ja on tultava toimeen yhden palkalla. Mistäs otat ne pääomat.
Maaseudulta sitä etuutta ammennetaan ja otetaan suokuokalla. Rohjetaan vielä väittää, että kun ne maalaiset ovat meidän elätettävänä. Kysymyshän on megaluokan tulonsiirroista maaseudulta kasvukeskuksiin. Tässä kiistassa tuloerot menettävät merkityksensä ja syödään vielä pääomat.
Loistavaa keskustelua Jees. Suurilla ikäluokilla tarkoitin, että eivät ehtineet, ainakaan kaikki eivät ehtineet it-palveluihin mukaan, vaikka ovat tämän maan rakentaneet. Tällä hetkellä it-valmiudet ovat olemassa ja meittin ikäluokan jälkeen, ei enää tarvita erityispalveluja kuntapalveluissa ei terveyspalveluissa. Nuoremmilla on valmiudet olemassa ja voidaan kehittää sen mukaan, niin kuin on tehtykin.
